Tenttiputki jatkuu

Jatkan rautateiden sisällissota-aiheesta vasta huomenna. Tänään ei jaksa.

Illalla jatkui taidehistorian tenttiputki Tampereella. Niin ne vain tahtovat tentit kasautua lukukauden lopulle. Aiheena oli yleisen taidehistorian perusteiden kirjatentti, johon luettavana oli kaksi kirjaa: pikkujättiläistyyppinen yleisesitys "Maailman taiteen historia" sekä "Concepts of modern art", kokoelma 1960-80-luvuilla kirjoitettuja modernin taiteen suuntauksia esitteleviä teema-artikkeleita. Ensinmainitun opuksen tulin talvella ostaneeksi omaksi, kun ajattelin tuonkaltaisen kompaktin yleisesityksen sopivan kirjahyllyyn puolisoni hankkimien isompien taidekirjasarjojen jatkoksi.

"Maailman taiteen historiasta" oli kolme kysymystä, joista kahteen piti vastata. Ensimmäinen vaihtoehto oli antiikin Kreikan kuvanveisto, sen periodit, ominaiset tyylipiirteet ja tärkeimmät teokset. Toinen oli Euroopan taiteen paikalliset tyylit ja kolmas Hollannin taide barokin aikana. Vastasin ensimmäiseen ja kolmanteen. Olin odottanut tärpiksi jotakin Euroopan ulkopuoliseen taiteeseen liittyvää kysymystä, koska niitä aihepiirejä ei luentokursseillakaan käsitelty. Länsimaisen taiteen piirissä nytkin liikuttiin. Aika yleisluonteisia taisivat vastaukseni olla, kun tuon kaltaisia aiheita en ollut välittänyt kirjasta kovin tarkkaan lukea tyyliin "ainahan niistä jotain keksii höpistä, jos kysytään". Tosin Hollannin barokki ja varsinkin sen talous- ja sosiaalihistoriallinen tausta on mielenkiintoinen aihepiiri. Itse asiassa Rubensit ja Rembrandtit eivät ole kovinkaan tärkeitä, vaan se protestanttis-kapitalistinen kulttuuri, joka laski pohjan länsimaiselle taiteelle sellaisena kuin sen tunnemme.

Concepts of modern art -kirjasta oli kaksi kysymystä, joista toiseen piti vastata. Ensimmäinen oli kubismi ja toinen kineettinen taide. Kun en mobileita sun muita himmeleitä käsitelleestä artikkelista juuri mitään muistanut, kirjoittelin kuutioista. Mielenkiintoinen aihepiirihän se on, muodon hajottamisineen jossakin esittävän taiteen rajamailla.

Tenteissä tuntuu olevan aika tiukka valvonta. Ehkä pelkäävät lunttaamista. Päivällä syöty mustamakkara - edellisestä kerrasta taitaa olla kymmenkunta vuotta - janotti, mutta en arvannut ottaa vissypulloa istumapaikalleni tenttisaliin. Voisihan etiketteihin kätkeä vaikka tilastotieteen kaavoja tai jotain muuta lyhyemmin ilmaistavaa. Taidehistoriaa tuskin. Mutta kyllä siellä näytti juomapulloja ihmisillä olevan.

Taidehistorian tenteissä olen joskus kummastellut sitä, että melkein aina on ollut valinnaisia kysymyksiä. En muista, että ainakaan kasvatustieteen tai tietojenkäsittelyopin tenteissä sellaisia olisi ollut. Toisaalta hyvä näin. Minusta taidehistoria on laajuutensa vuosi työläämpää kuin nuo mainitut oppiaineet.

Jos, iso jos, viime viikon luentotentit ja tämä kirjatentti menevät hyväksytysti, jää perusopinnoista jäljelle enää yksi metodiopintojen kirjatentti. Sen voisi suorittaa pois toukokuussa.

Rautatieasemalla tervehdittiin "Terve, naapuri." Naapurin Jussihan se, matkassaan Haapamäen varikon nykyhenkilökunnasta Kimmo ja Aki. Haapamäellä oli käyty katsastamassa pari vaunua. Metsäkauriita oli kuulemma loikkinut aivan radan varressa. Täällä niitä elelee runsaslukuisten peurojen ja hirvien kaverina, mutta ovat sitten keskisempäänkin Suomen levittäytyneet. Aki halusi vaihtaa sanasen Liiton asioista. Vaikka isojen poikien kuviot eivät suoranaisesti taida Toijalan lintukotoa koskettaa, lienee parasta käväistä paikan päällä liittokokouksessa viikonloppuna.