Viilenee

Työpäivä oli leppoisa. Paljohkosti paperia, mutta sujuvaa sellaista. Kahvitunnilla kävin torin laidalla ja ostin kotiinviemiseksi leipomosta hiivaleivän.

Illalla molemmilla oli kurkku käheänä, tai enemmänkin, mutta ulkoilemaan teki mieli. Pipo oli oiva varuste. Maltettiin pitää rauhallinen vauhti.

Päivän mittaan olen tunnustelut, onko kaulan seudulla voimistuva arkuus flunssan paluu (niinkuin se muka olisi vielä kunnolla pois ehtinytkään), mutta ilmeisesti se on eilisillan muistoja. Kun dojolla kisamiehet päättävät tehdä shime-wazaa, he tekevät sitä kovaa. Aina välillä tulee mieleen, mitä minäkin siellä teen.