Ennätys

Eilinen oli blogihistoriani vilkkain päivä, kiitos Khiloun linkityksen. Kävijälaskurin lukema 174 tuskin on paljonkaan listan kärjessä olevien blogien rinnalla, mutta täällä siis ennätys. Edellinen ennätys piti pintansa pitkään ja siksi muistan sen: joulukuussa 2003 tulin vailla pahaa tarkoitusta paljastaneeksi Benropen henkilöllisyyden, ja hän linkkasi sen vuoksi tännepäin. Koska ihmiset ovat uteliaita, se veti kävijöitä vain yhden vähemmän kuin eilinen.

Luonnoksen mukaan

Ennen eilisiltaisen luennon alkua edessäni istuva kysyi, aionko tehdä luentomuistiinpanot tietokoneella. Kannettava oli mukanani työmatkan peruja. Vastasin, että pitäydyn mieluummin kynässä ja paperissa, koska olen hidas kirjoittamaan koneella. Hän sanoi tekevänsä samoin, vaikka puolisonsa kuulemma olikin tarjoutunut hankkimaan hänelle kannettavan tietokoneen luentomuistinpanojen tekemistä varten.



Miten paljon korkeakouluissa nykyisin tehdään luentomuistiinpanoja tietokoneella? Tampereen avoimen yliopiston taidehistorian kursseilla kukaan ei näytä sellaisia käyttävän. Edelliset avoimen opintoni olivat tietojenkäsittelyoppia ja opetushallintoa, joissa oppikirjat ja monisteet ajoivat asian. Niitä edeltävistä opinnoistani on jo sen verran aikaa, että silloin kannettavat olivat vielä harvinaisia.

Käsialani on kurja, mutta paperille kirjoittaminen tuntuu silti ylellisyydeltä. Siitä jää konkreettinen jälki. Luentojen jälkeen paluujunaa odotellessa mietin, millaista olisi luonnostella blogitekstiä paperilla. Ja niin luonnostelin tämän merkinnän kynällä ja paperilla.

Tämäniltainen luento oli sen verran korkealentoista, että tuli ikävä oikeita asioita. Tauolla soitin Ilkalle todetakseni, että Tampereelle lähtiessäni veturitallilla akkulaturit puskivat akkuihin vielä kahden ampeerin vahvuista virtaa. Hän oli pannut merkille saman hieman aiemmin ja päätimme pitää latauksen päällä lauantaihin saakka.