Koraalikirjan sivuilta

Koulussa, ensimmäisillä luokilla, oli harmonin päällä paksu mustakantinen kirja, jonka kannessa luki kullanvärisillä kirjaimilla "Koraalikirja". Alakoululainen tiesi, että korallit ovat kaukaisten merien kauniita kasveja, mutta mitä olivat koraalit?

Uskolliset lukijat, te tiedätte, millainen musiikki on paheeni. Nyt emme mene juurille 1980-luvulle saakka, vaan jäämme vuosikymmenen edemmäs.

Menneenä keväänä, joskus renkaanvaihdon aikaan, soitettiin radiossa kotimaisen Chorale-nimisen yhtyeen musiikkia. Trendikäs toimittaja luonnehti sitä ehdaksi "amis-musiikiksi" (olisi ottanut sen toisenkin m:n mukaan, kun kerran radioon on päässyt puhumaan), joten asia kiinnosti. Väliäkö sillä, että silloin soitetun kappaleen teema oli toisinto Saksasta parinkymmenen vuoden takaa. Jokin aika sitten levy "Unimaailma" sattui silmiin marketissa ja ostin sen kannatuksena kotikylästä lähtöisin oleville musiikintekijöille. Mahdollinen kopiosuojaus ei kiinnostanut; itse asiassa en ole sitä vieläkään kokeillut.

Choralea voinee luonnehtia lyhyen aikavälin kerrannaistyyliksi niin, että melodiat ovat lähellä hämeenlinnalaista laulu- ja soitinyhtye Aikakonetta, ja taustat muistuttavat tietokoneasentaja V. Virtasen Darude-nimellä luomaa tyyliä (ja se mainittu yhden kappaleen komppi on alan klassikko, herrojen Bohlenin ja Weidungin "Cheri cheri lady"; tekijät sen kai tiesivätkin).

On helppo ajatella, että 1990-luvun loppuvuosina Choralea olisi kuultu silloisten listojen kärjessä. Tyylillisesti se lienee hiukan off-topic ajatellen nykyistä nuorisokulttuuria (ja niitä rautatien itäpuolella havaittuja rakenteilla olevia alibassovahvistimia, joiden vuoksi pitäisi kai aloittaa linnoitustyöt ;-).

Jos elettäisiin toisessa todellisuudessa aikasiirtymällä kymmenen vuoden takaiseen, voisin kehua tunteneeni silloin kaksi disco-Elvistä. Tai mitä väliä sillä on. Kehun silti:

Tero oli lupaus dojolla. Monella nuorella, joka jaksaa harrastetta edes muutaman vuoden, on hurja taistelutahto, joka jo sinällään tuo menestystä kisoissa. Terolla oli tämän lisäksi tarkka pelisilmä, joka viime kädessä on lajissa ratkaiseva tekijä, mitä tulee ottelemiseen.

Silloinen seinänaapuri Markus kävi teini-ikäisenä kaverinsa kanssa dojolla välikausilajinaan, kova yleisurheilija kun oli.

Menestyvistä urheiluihmisistä tulee menestyviä musiikki-ihmisiä?

Laulajatar Lydia on vahvoilla niissä kappaleissa, jotka todennäköisesti olisivat olleet takavuosina hittejä, mutta hänen äänialansa kuulostaa hiukan suppealta (tiedän, epäreilu arvio yhtäältä itse laulutaidottomana ja toisaalta monta äänialaa hallitsevan elämänkumppanina). Tosin on enemmän kuin hienoa, että bändiin on löydetty naisvokalisti, jonka ansioita voi kuunnella itse tuotteessa eikä tuottajan tarvitse tyytyä esittelemään niitä levynkannessa. Markuksen äänen olen tunnistavinani parissa kappaleessa, ja väitän että hänellä olisi enemmänkin kykyjä ilmaista itseään laulamalla.