Omenoita säkkiin ja liikettä niveliin

Vanha omenapuu oli muutamassa päivässä pudottanut satoaan taas kahden jätesäkillisen verran. Niitä kerätessäni naapurin Jussi sattui sopivasti pihalle ja kysyin, kelpaisivatko omenat vielä valkohäntäkauriille. Vastaus oli myönteinen. Kuulemma juuri omenat ja porkkanat tekevät kauppansa erityisen hyvin. Takavuosina EU-direktiivi kielsi liian käyrien porkkanoiden myynnin, joten niitä päätyi kuorma-autolavoittain kauriiden pötseihin. Nykyään saa käyrääkin porkkanaa taas myydä ihmisille, joten omenoille on eläinkunnassa kysyntää. On kauriita joskus aprikooseillakin ruokittu, kuulin. Se oli siihen aikaan, kun muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla elintarviketehtaalla valmistettiin hilloja ja marmeladeja, ja raaka-aineesta jäi ylijäämää.

Illalla alkoi taiji-kausi työväenopiston salilla tehtaanpiippujen juurella. Viime kauden peruskurssilta ilahduttavan moni oli tullut jatkoryhmään, joka oli kutistunut melko pieneksi. On myönnettävä, että kesällä harjoittelu jäi olemattomaksi. Onneksi illan harjoituksissa Beijing-muotokin alkoi palautua mieleen ja jäseniin.

Huomenna pääsee aamujunalla Turkuun.