Viikon päiviä |
Tiistai-iltana
luin museon postilokeroon saapuneen Raitio-lehden.
Kiitos pääkaupunkiseudun kiskoliikenneharrastajien - heidän ja
lounaishämäläisten voimin Museoveturiseura perustettiin
1970-luvulla, jolloin VR:n liikenne oli liian arkipäiväinen asia
harrasteen kohteeksi näillä kulmilla - lehti on saatu Veturimuseon
arkistoon jo vuosikymmeniä.
Keskiviikkona
pääsin pitkästä aikaa työmatkalle sinne, missä raitiovaunut
kulkevat. Junavalinta oli aikainen, aikaa paljon ja kohteena
Kuntatalo, radanvarsipolkua kävellen vain pienen matkan päässä
asemalta, eli en yrittänytkään etsiä raitiotielinjaa. Matkalla
katselin kännykän reittisovelluksesta,
miten pääsee raitiovaunulla takaisinpäin. Totesin, että nro
5:llä pääsisi, mutta Kuntamarkkinoiden
kiinnostava ohjelma loppui sen verran aikaisemmin, että en odotellut
puoli viiteen vaan tallustin taas radan vartta takaisin. Junaa
odotellessa koukkaus Ateneumin kautta.
Haluatteko
kuulla enemmän Kuntamarkkinoiden annista? Ette? Kerron silti,
palasen Kuntaliiton lakiasiain johtajan esitelmästä omien
muistiinpanojeni mukaan:
Hallitusohjelman
mukaan kuntarakenneuudistus muodostaa pohjan kuntalain
kokonaisuudistukselle. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan
osana kuntarakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ja muiden
sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen kuntauudistukseen. Valtion
aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen tapahtuu tiiviissä
yhteistyössä kuntauudistuksen kanssa. Haastavin uudistus on
kuntarakenneuudistus. Kuntalain kokonaisuudistus toteutettaneen
riippumatta siitä, millaisena kuntarakenneuudistus toteutuu.
Syksyn
2012 aikana hallitus antaa eduskunnalle esityksen kuntalain
uudistamisesta. Esityksen keskeinen sisältö on
kilpailuneutraliteetti ja siihen liittyvä markkinaehtoisen
toiminnan yhtiöittämisvelvollisuus. Keskeinen erimielisyys
EU:n komission ja Suomen välillä koskee vesihuollon
yhtiöittämisvelvollisuutta, joka komission näkökulmasta tulee
yhtiöittää.
Jo
voimaan tullut laki kuntalain muuttamisesta 1.7.2012/325 parantaa
tilinpäätösinformaatiota myös talouden ennakoitavuuden
näkökulmasta, täsmentää sisäistä valvontaa ja
riskienhallintaa määräten sen osaksi kunnan
johtamisjärjestelmää sekä säätää mahdollisuudesta
irrottaa tilintarkastajan toimikausi valtuustokaudesta.
Hallituksen
esitys kuntajakolain muuttamisesta annettaneen eduskunnalle
vuodenvaihteessa ja laki tullee voimaan 1.5.2013. Laissa
määrätään muun muassa kuntarakenteiden selvityspakosta. Tämän
jälkeen muodostetaan uusien kuntarakenteiden selvitysalueet, ja
valtioneuvosto arvioi selvittämisen etenemistä. Kuntien esitykset
uusista kunnista valmistuvat 1.4.2014 mennessä. Tämän jälkeen
kuntien oikeus yhdistymisavustuksiin päättyy.
Uudet
lainsäädäntöhankkeet kuntajakolain ja sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelurakenteita koskevan lainsäädännön
osalta tullevat lausuntokierrokselle kuntiin lokakuun 2012 aikana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelain uudistamisessa
keskeinen kysymys on se, missä määrin erikoissairaanhoidon
toimintoja siirretään kuntatasolla hoidettaviksi. Kysymys on paitsi
lainsäädännöllinen myös lääketieteellistä osaamista vaativa.
Paljon
mediajulkisuutta saanut valmisteilla oleva laki ikääntyvän väestön
toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja
terveyspalveluista eli niin sanottu vanhuspalvelulaki aiheuttaa
kustannustason nousua kunnissa.
Sosiaalihuollon
lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti valmistui
4.9.2012.
Valmisteilla
on myös laki pysäköinnin valvonnasta annetun lain muuttamisesta,
jolla on merkitystä lähinnä suurissa kaupungeissa.
Hallitus
antaa esityksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä
annetun lain ja hallintolainkäyttölain muuttamisesta annetaan
syksyn aikana. Lakimuutokset tuovat yksityisoikeudellisen
viivästymisen hyvitysperiaatteen myös julkisoikeuteen:
hallintotuomioistuimiin, erityistuomioistuimiin ja
muutoksenhakulautakuntiin. Hallintotuomioistuimille tulee
velvollisuus pyynnöstä ilmoittaa arvio asian
käsittelyajasta.
Torstainakin
työmatka, tällä kertaa pohjoisen suuntaan ja paikkaan, jonne pitää
mennä kumipyörillä. Kävin noukkimassa kollegan Kenraalinmäestä,
toisen Marjamäestä, ja navigaattorin kanssa Teiskoon kohti
oppilaitosta, jossa kukaan meistä ei ollut ennen käynyt. Päivän
tavoite oli pohtia maakunnan perusopetuksen ja toisen asteen
opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämistä.
Metalliliiton
Murikka-opisto
on rakennuskompleksina jokseenkin mykistävä. Muutamassa
(ammatillisessa) oppilaitoksessa käyneen näkökulmasta ainakin.
Paljon moititaan 1970-luvun arkkitehtuuria - vaikka oikeampi syytös
voisi joskus kohdistua myös rakennesuunnitteluun tai rakennustapaan.
Toisaalta tuolla vuosikymmenellä tehtiin käsittämättömän
vaikuttavaa rakennuskantaa. Niille harvoille rakennuttajille, joilla
oli varaa. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin uudet
opiskelija-asuntolat olivat aikansa rakennuskäyttötaidetta, mutta
näyttäytyvätkö 35 vuotta valmistumisensa jälkeen satunnaiselle
katsojalle samoin kuin Murikka?
Vanajan-Hämeen
väki oli perillä hyvissä ajoin, ja hauskutimme aamupalaa
tarjoillutta emäntää kertomalla, että varaamme henkilöautolla
liikkuessamme aina reilusti eksymisaikaa. Kuulemma nykyinen
opetusministerikin silloin tällöin käy vanhaa rehtorintyömaataan
katsomassa, mutta henkilökunnasta enää harva on hänen aikaisiaan.
Perjantaiaamu
huijasi viemään yösähkön myllyttämät pyykit ulos. Töistä
tullessa ne sai kerätä sateen uudelleen huuhtelemina sisälle
kuivumaan. Ei sateinen ilta huono ole, kuuluu syksyyn. Tulta takkaan,
Tikanmäkeä levysoittimeen.
Viikonlopuksi,
pyhäpäiväksi oikeastaan, on luvassa toimintaa sunnuntaiyöstä
alkaen. Aikataulu kertoo janoisen höyryveturin saapuvan klo 2.34.
Museojunista kiinnostuneille mainos: HMVY:n
kesäkauden viimeinen museojuna
ajetaan tulevana sunnuntaina Toijala-Valkeakoski-välillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti