Kiskot vievät kotia kohti

Viimeisenä matkapäivänä pakattiin rauhassa, palautettiin kämpän avaimet, tehtiin suksien keväthuoltoon liittyviä pikkuhankintoja paikallisesta urheiluliikkeestä ja käytiin pizzalla. Lähtöpäivän ravintolalounaan, yksien latukahvilassa syötyjen munkkien ja parin konditoriasta haetun tuoreen leivän lisäksi emme reissussa lihottaneet ravitsemusyrittäjien kukkaroita. Huonoja turisteja? Ehkä, mutta toisaalta iso osa Ylläksellä käyvästä väestä on profiloitunut maastohiihdosta pitäviksi omatoimimatkailijoiksi.

Jokiravuilla, artisokalla, punasipulilla ja sinappikaalilla maustettu pizza voi kuulostaa oudolta ja outouteen viittasi annoksen nimikin, mutta väitän yhdeksi herkullisimmista koskaan nauttimistani pizzoista. Tietenkin poislukien kotitekoiset, lapsuus- ja nuoruusvuosien lauantaisaunailtoihin kuuluneet ja toisinaan nykyisinkin tehtävät.

Ennen junan lähtöä oli runsaasti aikaa, ja kävimme ajankuluksi ajelemassa Ruotsin puolella. Pajalassa Tornionjoen jäällä vietettiin markkinoita tai muuta kansanjuhlaa. Pajalan lentokenttä sen sijaan oli täysin talvihorrosta viettävän näköinen. Paikat olivat tiptop, mutta yhtä ainoaa ihmissielua ei näkynyt. Niinpä ei ollut lentokoneitakaan kuvattavaksi. Takaisin Kolariin tullessa oli sielläkin alkanut yleisötapahtuma: SKP:n vaalitilaisuus kauppaliikkeen edustalla. Viikolla Lapin radio kertoi, että maakunnan kansanedustajaehdokkaiden ikänestorit tulevat kauimpana vasemmalla olevista puolueista. Perinteet kunniassa.

Pikajuna 270 lähti etelää kohti kolmien varttia myöhässä Dr16 nro 2815:n vetämänä. Kuten viime talvenakin kotiin lähtiessä oli vaunusiivouksen aikataulu pettänyt, kun juna oli myöhässä jo Kolariin saapuessaan. Mutta autojen kuormaus alkoi jopa hieman etuajassa ja hoitui ripeästi. VR:n mies kiitteli avusta, kun säästin häneltä kuljetuspönkkien paikalleenpanon vaivan yhden auton kohdalla.

Kahdesta viikosta jäi käteen terve olo. Reilut 450 hiihtokilometriä, pois nukutut univelat, hyvällä ja terveellisellä ruualla ravittu ruumis. Hengen puolesta hiukan ammatillisen koulutuksen asiaa ja ripaus kulttuuriantropologiaa, ja sentään satakunta luettua sivua vero-oikeutta. Ja tärkeimpänä kaikista paljon yhdessäoloa kullan kanssa.