Mukavalle viikonlopulle mukava päätös

Iltapäivällä puolisoni ja minä lähdimme viettämään kahdettatoista hääpäiväämme niinkin romanttiseen ympäristöön kuin museojuna-ajelulle. Teema oli sikäli sopiva, että aikanaan aloimme treffailla paljolti juuri rautatieharrasteen merkeissä. Seurustelun alkuvaiheessa Dr13:n lähtömurina tiesi vähintään viikon erossaoloa, mutta nyt äänen haikeuteen kuuluu jo annos romantiikkaa.

Haapamäen Museoveturiyhdistyksen aktiivit olivat kutsuneet Museoveturiseuran kollegansa Suomen Rautatiemuseolla Hyvinkäällä vietetyn, jo perinteeksi muodostuneen rautatiemuseopäivän museojuna-ajeluihin kiitokseksi edellisen viikonlopun avusta Toijalassa. Aika moni meistä hyödynsi haapamäkeläisten lupaaman koko päivän vapaalipun. Toijalasta lähteneen kuuden museoveturiseuralaisen oli alunperin aikomus mennä Hyvinkäälle tapahtuman henkeen sopien junalla, mutta vaikka pääradan yhteydet ovat hyvät, lähdimme silti kahdella henkilöautolla. Tähtäsimme nimittäin jälkimmäiseen Hyvinkää-Lohja-museojunaan, jolta kotiinpaluu olisi VR:n aikataulujen puitteissa jäänyt melko myöhäiseksi.

Oikeastaan puolisoni ja minä emmimme hiukan lähtemistä museojunaan. Ehkä olisimmekin vain tyytyneet katselemaan toimintaa Rautatiemuseolla, ellei aina ystävällinen Sakke olisi tullut ojentamaan vapaalippuja henkilökohtaisesti.

Oli toki mukavaa matkustaa Suomen kolmanneksi vanhimmalla radalla, jonka tällä osalla ei ole ajettu aikataulunmukaista matkustajaliikennettä sitten syyskuun 1983. Kotona olemme viime päivinä harjoittaneet säilömistoimintaa, joten asiaan sopi käväistä etikan alkulähteillä. Ratavarren maisemat alkoivat avautua aivan uudella tavalla, kun vierelle saatiin Eskon tuomaa paikallistuntemusta. Nähtiin niin Yaran koetilaa kuin entistä merenkulun radioasemaakin.

Lohjalta päästiin lähtemään takaisin lähes tuntia ennen alkuperäistä aikataulua. Muutaman kuvan ottamiseen pysähdys jätti kuitenkin aikaa:







Sähkötolpaton ratalinja on otollinen museojunan kuvaamiseen, ja moni käyttikin tilaisuutta hyväkseen. Erityisen hienoa oli paluumatkalle – jolla kyytiin oli jäänyt lähinnä vain vannoutuneimpia rautatieharrastajia - järjestynyt kuvauspysähdys Katinhännän tasoristeyksen kohdalla vähän ennen Otalampea.

Hyvinkäälle palatessa alkoi olla nälkä. Puolisoni kanssa juhlistimme kuparihääpäivää osuuskaupan etukorttipihvillä paikallisella huoltoasemalla.