Nenä kiinni ruudussa

Vapaapäivää ei olisi järkevää viettää tietokoneen ääressä, mutta niin se vain meni tämäkin lauantai parin vapaaehtoisjärjestön web-sivuja päivitellessä. Sikäli tasapainoinen päivä, että toisen järjestön pohjimmainen tarkoitus palautuu ihmisen surmaamiseen ja toisen taas ihmishengen pelastamiseen. Illallakaan en ole malttanut pysyä tietokoneelta pois. Nyt päiviteltävänä on ollut kannettavan PC:n BIOS ja muutama ajuri. Ja onpa suosikkiselaimeni SeaMonkey Mozillanpoika päivittynyt 1.1-loppukäyttäjäversioon. Tottahan sekin piti saada.

Jotain järkevääkin on sentään tullut tehtyä. Illansuussa käytiin kuntosalilla. Pois lähtiessämme liikuntahalli alkoi jo olla tyhjä, ja hyödynsimme isoa salia parin taiji-pätkän treenaamiseen. Peiliseinää emme verhon takaa paljastaneet. Peilistä taitaa olla enemmän harmia kuin hyötyä tuossa lajissa. Ainakin itselleni; en nimittäin ole mikään visuaalinen oppija, päinvastoin erään auskultointiaikaan osuneen testin mukaan muuan asiantuntija totesi minut kinesteettiseksi. Siihen tyyliin sopii fyysinen kokeminen paremmin kuin näkeminen.

Ehdimme juuri sopivasti markettiin ostamaan tomaattia, leipää ja vissyä. Mutta pitääkö tosiaan mennä Tanskanmaalle saakka, että löytyy murotehdas, jossa sokeria ei ajeta kauhakuormaajalla tuotteen sekaan? Våra favorit var boveteflingor från Närpes, men andelslaget säljer dom inte mer.

Kotona ripustettiin pari myrskylyhtyä pihapuun oksiin, tehtiin pizzaa, saunottiin ja lämmitettiin uuni. Ei yhtään huonompi ilta nörttihenkisellekään päivälle.