Pohjoiseen mieli

Autojunaliput lunastin eilen Tampereella käydessäni. Tänään tuli postilaatikkoon paketti Karttakeskukselta. Pohjoisen reissu ajoittuu tällä kaudella vasta syksyn alkuun, mutta onpahan vaihteeksi sellainen kesä, että syksyä oikein odottaa.

Karttatilanne alkaa olla jo varsin hyvä ja kompasseja talosta tietenkin löytyy. Mitään eräjormailua ei ole tarkoitus mennä harjoittamaan, mutta vielä tekisi mieli GPS-paikanninta. Sellainen, ensimmäistä kuluttajasukupolvea edustava Magellan, meillä olikin joskus 90-luvun lopulla, mutta se lakkasi toimimasta vuosituhannen vaihteen aikoihin tapahtuneen satelliittipäivityksen myötä. Sen kanssa oli lystikästä kulkea Pielisen seudulla ja talvisodan pohjoisempien taistelupaikkojen maastoissa. Olisikohan esimerkiksi Garmin GSMAP 62s hyvä laite?

Karttakeskuksen paketti tuli tilattua "osta neljä, maksa kolme" -tarjouksen pohjalta. Kolme karttatuotetta tarvittiin. Neljättä oli hankala keksiä, ja niin tilasin kirjahyllyyn "Suomen historian kartaston" (2007). Kirja on paljolti Tampereen yliopiston historiatieteilijöiden kädenjälkeä ja sisällöltään mitä monipuolisin. Kaltaiseni huolimattoman blogikirjoittajan tapauksessa pata soimaa kattilaa, mutta kirjoitusvirheitä on niin hienoon teokseen luvattoman paljon. Ja lauseenvastikkeen kanssa käytetään lähes poikkeuksetta pilkkua. Toinen hyi sille, että 1800-1900-lukujen historiassa niinkin merkittävä asia kuin rautatiet on jäänyt miltei unohduksiin. Rataverkon laajenemista ei kartaston perusteella voi seurata oikeastaan lainkaan, vaikka esimerkiksi sellainen seikka kuin alueellisten talousseurojen perustamisjärjestys tai maamiesseurojen jäsenmäärien kehitys selvitetään. Minusta olisi ollut paikallaan näyttää rataverkon kehitys E. Pölhön Valtionrautateiden vuosien 1962-1987 historiikissa (Rautatiehallitus, Helsinki 1987) esittämän, jo klassikoksi muodostuneen jaottelun mukaan:

1. runkoratojen kausi (1875-1894)
2. yksityisratojen kausi (1895-1913)
3. yhdysratojen kausi (1914-1939)
4. toisen maailmansodan aika (1940-1945)
5. työllisyysratojen kausi (1946-1961)
6. oikoratojen kausi (1962-1987; Pölhön kirjoittaman jälkeen tiedämme, että tämä kausi voidaan katsoa jatkuneeksi ainakin vuoteen 2006 saakka, jolloin avattiin Keravan ja Lahden välinen oikorata).

EDIT 21.7.2011: Pahoitteluni huolimattomuudesta Suomen historian kartaston rautatietietojen suhteen. Sivulla 180 esitetään kartta, jossa näkyvät vuosina 1862-1917 rakennetut rautatiet. Jaottelu pohjautuu lähinnä kymmenvuotisjaksoihin. Olisin kuitenkin pitänyt em. Pölhön kontekstipohjaista jaottelua historiallisesti toimivampana ratkaisuna.