Sittenkin mukana?

Kesäkuussa olin jättämässä jäähyväisiä tutkintotoimikuntatyöskentelylle, mutta taisin olla liian hätäinen. Sain kutsun järjestäytymiskokoukseen ulkopuolisena jäsenenä. Vanhat toverit eivät halunneet jättää joukkoon pari toimikautta kuulunutta. Vaikka opetusalan edustajia toimikunnasta karsittiin ja opetustyöstä toimistohommiin siirtyneenä minun oli määrä siirtyä syrjään, he aikovat esittää Opetushallitukselle minua toimikunnan ulkopuoliseksi sihteeriksi.

Mikäs siinä, kyllä minulla kynä kädessä pysyy ja sihteerin hommia on tullut tehtyä ennenkin. Nyt olisi vuorossa ensimmäinen valtiollinen sihteerinpesti, tutkintotoimikunnat kun rinnastetaan valtion komiteoihin. Kuntapuolella sihteeröin edellisvuosikymmenellä muutaman vuoden ajan museohoitokunnassa. Yhdistysmaailmassa olin Museoveturiseuran sihteerinä yhden vuoden 90-luvun alussa ja työmaalla opettajien ammattiosaston sihteerinä vuoden ajan saman vuosikymmenen lopulla. Reserviläisyhdistyksen sihteerin toimi on kuin varkain venähtänyt jo kymmenvuotiseksi. Toisin kuin kolmannella sektorilla tänään tarjotusta hommasta saattaa saada jopa pienen rahallisen korvauksen (josta tosin verottaja vie leijonanosan omiin hyviin tarkoituksiinsa).

Kokous pidettiin AEL:ssä Malminkartanolla. Uutiset laman taittumisesta näyttävät paikkansapitäviltä sen indikaattorin valossa, että aamun IC² 164 vaikutti pitkästä aikaa lähes yhtä täyteen ahdetulta kuin kolme-neljä vuotta sitten. Kameraa en taaskaan muistanut ottaa mukaan, mutta eipä mitään erityistä kuvattavaakaan silmiin osunut. Paitsi että Pasilassa on rullattu raiteita oikein urakalla. Ratapiha, jolla vielä muutama vuosi sitten sai ihailla Dv16-veturien nostalgisia äänimaisemia, näyttää nyt lähes joutomaalta.