Elotalkoot

Veturitallin talkoopäivä keräsi paikalle vakioporukan. Erityistä suunnitelmaa ei ollut, mutta tehtävää löytyi kaikille. Verstaspilttuusta haettiin työkaluja niin Matisa-projektin edistämiseen kuin muihinkin töihin. Omaksi työvälineekseni valitsin ruohonleikkurin. Istumasisätöitä arkisin tekevänä on mukavaa talkootyöskennellä ulkona. Vaikka on ollut hellettä, veturitallin nurmikko oli ehtinyt kasvaa leikattavaan mittaan.

Huomattuani toverien kiinnostuksen kohteen kysyin varovasti: "Onko tuo nyt se pinnallinen jakorasia?" Huoli oli turha: rehellistä pistorasiaahan ne miehet asensivat. Jani hälytti paikalle vielä sopivasti seutukunnalla käymässä olleen automaatioasentajakaverinsa tarkastamaan ja hyväksymään kytkennät.

Emme ehkä saaneet aikaiseksi niin paljon kuin työteliäimpinä talkoopäivinä, mutta rupatteluun käytetty aika oli minusta arvokasta. Tehtiin konkreettisia suunnitelmia niin viikon päähän kuin ensi vuoteenkin.

Iltapäivän ukkospilvet näyttivät uhkaavilta, mutta myrsky eskaloitui muutama kymmenen kilometriä pohjoisempana. Täällä saatiin sadetta juuri ja juuri sen verran, että lähdettiin miehistöhuoneeseen pilviä ihailemasta.

Enemmistö jäi tallille saunaan. Helteilllä olen tavanomaistakin huonompi saunamies, ja ehtookellojen lopetellessa nostin polkupyörän telineestä ja lähdin kotiin suihkuun.