 | Maitobaarista Amerikan matkalle |
Aamuhetki Valion baarissa Pohjolan Liikenteen linja-autoa odotellen. Nostalgiaa nimien muodossa löytyi Helsingin ydinkeskustasta. Baari mainosti olevansa viimeistä päivä auki. Sääli, olisi vaikka se punikkikahvila vierestä saanut lähteä ennemmin kuin raikkaan lannantuoksun asfaltin keskelle tuova kuppila. "Te ootte sitkeitä olleet täälä kaupunkissa. Meitillä osuusmeijeri lopetti paarin jo seitkytäluvulla", sanoin kahvikuppia maksaessani. Myyjättären ilme kertoi, että mainitsemani asia ei herättänyt hänessä kaikkein suurinta kiinnostusta.
Nummela vaikutti taajamalta, jossa en haluaisi ajaa autolla. Kiertoliittymiä oli kiitettävästi, mutta kadut kapeita ja liikennevaloja niukanlaisesti autojen määrään nähden.
Mutta Amerikan meininki siellä oli. Volvon kun korvaisi Mackilla, Sisut Peterbilteillä ja Lidlin Wal-Martilla, niin ainakin Amerikassa koskaan käymättömän silmissä maisema voisi olla vaikka lännempää.
2 kommenttia:
Amerikankiertäneenä voin sanoa, että Tiiriö-ilmiö on sitä syvintä länttä! Forssasta on Prisma-keskuksen takia tulossa Amarillo: keskustassa on lähinnä hallintoa ja illat autioittavat kadut, sen sijaan Interstaten varrella on kauppakeskuksia ja ruokapaikkoja, motelleja ja viihdettä. Oli ihan pettymys, mitä juuri pienille ja keskikokoisille kaupungeille on Jenkeissä tapahtunut. Vasta isot kaupungin elävät myös iltaisin.
Forssahan on jo länttä! Matkussakin on tai ainakin oli hevospuomi. Iltaelämää en osaa kovasti kaivata, mutta Tiiriössä on liikkeitä, jotka ennen olivat kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Nykyisin on tarkkaan harkittava rauta- ja kumipyörien välillä.
Lähetä kommentti