Kevään ja kesän rajapinnassa

Veturitallin lauantaitalkoot sujuivat näyttelynrakentamisen merkeissä. Juhan pick-upilla vietiin jousensa katkaissut miehistöhuoneen seinäkello sepälle ja haettiin lavallinen kakkoskakkosta. Erikoismuseolta on saatu selkeät ohjeet perusnäyttelyn uudistamisen pohjatöiksi.

Kesän teemanäyttely käsittelee rautateiden puistoja ja puutarhoja. Pienesineistöstä on ollut pulaa. Avajaispäivää, kesäkuun kahdettatoista, koskeva palaveri pidettiin kulttuuritoimistolla ja päädyttiin omenapuun istutukseen. Puhelu läntiselle Uudellemaalle toi asiaan käytännön ratkaisun.



Rautatieomenapuu, edellisvuosisataisen jalostuspaikkakuntansa mukaan nimetty Malus Hyvingiensis, oli näillä seuduin aikanaan mitä tavanomaisin pihakasvi, mutta ainakaan pariinkymmeneen vuoteen niitä ei ole istuteltu. Edellissyksyinen yllätyslahja tovereilta, nyt Turun radan varressa kukkiva, oli harvinainen poikkeus.

Pyhäpäivän aamuna kauniimpi asukas lähti työporukkansa mukana juoksemaan pääkaupunkiin. Pyhäpuhteena käväisin veturitallilla, käytin auton pesukoneessa ja leikkasin nurmen.

Illansuussa sain seurakuntatalon nurkalla kyytiin sporttisöpöliinin. Sauna kelpasi.