 | Mä löysin vanhaa rautaa |
Viime vuosikymmenen alkupuolella puhelinvastaaja ei yksityisen loppukäyttäjän näkökulmasta yleensä ollut palvelu, jonka operaattori tarjosi kaupanpäällisiksi tai lisähintaan, vaan laite, joka kytkettiin omaan televerkon päätelaitteeseen, lankapuhelimeen.
Puhelinvastaajassa oli nauhakasetti, jolle äänitettiin viesti, jonka soittajat kuulivat. Samalle kasetille, ohjauselektroniikan määrittämästä kohdasta alkaen, äänittyivät soittajien jättämät viestit.
Puhelinvastaajasta on tänäkin päivänä suurta hyötyä. Nauhakasetin ohjausyksikössä on pieniä ruuveja. Ne sopivat silmälasien sankoihin alkuperäisten pudonneiden tilalle.
2 kommenttia:
Kaikki vehkeet pitäisi aina purkaa ja ruuvit laittaa pieniin laatikoihin odottamaan tulevaa tarvetta. Isukin oppeja.
Ainoa vika, että eräänä päivänä joku maksaa maltaita antiikkisesta nauhoittavasta puhelinvastaajasta.
Ja sitten ne ruuvit puuttuvat.
Ongelma on myös se, että mitoiltaan tietyn alarajan alittavat komponentit pysyvät parhaiten tallessa alkuperäisessä kontekstissaan. Ahneuttamme syväjäädytämme siis menneisyyden hirviöitä.
Lähetä kommentti