Bisnesjunalla Pohjanmaalta

Sedu on paitsi tunnetun valkeakoskelaissyntyisen kapakoitsijan Seppo Koskisen lempinimi myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän koulutuskeskus - nykyään olisi kai muodikasta puhua koulutuskonsernista. Koskisen kapakoista en tiedä, kun en ole käynyt, mutta koulutuskuntayhtymällä on hienot tilat. Hieman kaukana keskustasta, kuten nykyammiksilla tapana on, mutta Seinäjoella on riittävän tiheä ja edullinen paikallisbussiliikenne.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteessa on jo kauan ollut kummajainen nimeltä tekniikan erikoisammattitutkinto. Se luotiin vuosituhannen alussa hyvää tarkoittaen korvaamaan tuolloin poistuneita teknikkotutkintoja. Tavoitteena oli tutkinnon rakentaminen työnjohtoa varten. Sisältö oli ainakin tuolloin varmasti kunnossa, mutta nimi ja sen myötä status eivät ole tehneet tekniikan erikoisammattitutkinnosta todellista teknikkotutkintojen korvaajaa.

Elinkeinoelämä on moneen kertaan moittinut opetusalan keskushallintoa teknikkotutkintojen poistamisesta. Kentällä on kerrottu - totta tai urbaanilegendaa - että teknikkotutkinnon poistamisen taustalla oli korkeakoulutettujen kateus. Teknikot kun saattoivat eräillä teollisuudenaloilla ansaita hyvinkin korkeampaa palkkaa kuin ammatti- tai tiedekorkeakoulun suorittaneet. Yhtä kaikki, koulutuksen niinsanottu opistoaste lakkautettiin vuonna 2000, eikä asiaa edelleenkään pidetä elinkeinoelämässä kaikin osin onnistuneena ratkaisuna.

Rakennusmestarikoulutusta - jota on kaivattu ehkä vielä enemmän kuin teknikkokoulutusta - on uudelleenperustettu eräissä ammattikorkeakouluissa. Teknikkokoulutusta ei tiettävästi olla tuomassa takaisin sen paremmin ammattikorkeakouluihin kuin toisen asteenkaan oppilaitoksiin. Mutta nyt ollaan tekemässä työtä tekniikan erikoisammattitutkinnon saattamiseksi sille alunperin kaavailtuun asemaan, työnjohdon tutkinnoksi. Asialla on ollut tutkintotoimikunta - toisen asteen ammatillisia tutkintoja koordinoi ja tutkintosuoritukset vahvistaa rooliltaan ja tehtäviltään lähinnä ylioppilastutkintolautakuntaan verrattavissa oleva itsenäinen tutkintotoimikuntainstituutio, joka edustaa elinkeinoelämän eri sektoreita ja koulutusalaa - joka esitteli työtään Seinäjoen SEDUssa.

Uudelle tutkinnolle pyritään saamaan nimeksi melko selkeä "työnjohdon erikoisammattitutkinto" tai eräiden toisen asteen tutkintojen tyyppinen "tekniikan erikoisammattitutkinto, työnjohtaja". Kumpikin vaihtoehto on nykyistä parempi, on elinkeinoelämän ja koulutuskentän yksimielinen näkemys. Nimet ovat nimiä ja niiden muuttaminen vaikeaa - tutkintorakenteesta eli tutkintojen nimistä ja niiden tuottamista virallisista ammattinimikkeistä kun päättää opetusministeriö varsin pitkällisen protokollan mukaan.

Mielenkiintoiseksi tutkinnon tekee sen sisäinen rakenne. Jos pohjalla on jo jonkin alan erikoisammattitutkinto eli ylin toisen asteen ammatillinen tutkinto, voi sen täydentää työnjohdon tutkinnoksi melko joustavasti. Tämä on sitä, mitä elinkeinoelämä koulutus- ja tutkintojärjestelmältä kaipaa.

Mikäli työnjohdon tutkinto lyö itsensä läpi ja alakohtaisten erikoisammattitutkintojen täydentämismahdollisuutta käytetään ahkerasti, syntyy uudenlainen työnjohtajisto. Nimittäin työnjohdon tutkintoon on pakollisena osana integroitu moninaisia prosessien hallintaan ja kustannustehokkuuteen liittyviä vaatimuksia. Tekniikan aloilta lähtöisin olevat työnjohdon ammattitaitovaatimukset siirtyvät näin ollen muillekin ammattialoille tietenkään hukkaamatta niiden erityispiirteitä. Kehitys saattaa muokata joidenkin alojen työntekotapoja, mutta tuskin huonoon suuntaan. Järjestelmällisyys ja tehokkuus lienevät hyveitä joka ikisellä ammattialalla. Esimerkiksi puhtaanapitoalalla ollaan kuuleman mukaan oltu hyvin kiinnostuneita uuden työnjohtotutkinnon tarjoamista mahdollisuuksista, samaten kaupallisella alalla.

Paluulipun ehdin hankkia Haapamäen kautta kiertämään. En muista, että olisin ennen matkustanut vanhaa Pohjanmaan rataa Hpk-Sj-välillä kuin Ähtäriin saakka. Mikäs kiire näin kesällä. Konduktööri katsoi lippua kerran ja tisenkin, ihmetteli kunnes siirtyi ihmettelemään yleistä kiirehtimistä. Bisnesjunastahan tämäkin käy. PC-pistokkeita on yhtä paljon kuin aamun Pendolinossa. GPRS- tai EDGE-yhteys toimii yhtä hyvin. Penkki on paljon mukavampi, joskaan yhtä hyvää työpöytää ei ole. Työnteko - tai bloggaaminen - käy aivan Pendolino-luokkaisesti. Ellei paremminkin: äänimaisemakin on jatkuvakiskoraiteettomalla radalla hauskempi kuin Pendolinon reiteillä.

Alavudella on komea asema ja asemapuisto.

Tuurissa jääviä pyydetään nousemaan ulos junan etupäästä. Lyhyt laituri.