Usvainen päivä |
Piti käväistä pikaisesti työmaalla, hypätä Tampereen linja-autoon ja käyttää pääosa työpäivästä puhdistuspalvelualan tietoa omaksumassa. Ei onnistunut, kun piti ryhtyä värväämään omalle työmaalle kyseisen alan opettajaa. Se onnistui paljon paremmin kuin päivän alkuperäinen työtehtävä ja hyvä niin. Sitten tarvittaisiin vielä Econet-ohjelmistoa tunteva ja osaamistaan jakamaan valmis taloushallinnon ammattilainen.
Kostea ja happirikas syysilta houkutti ulkoilemaan pidemmälle kuin oli suunniteltu. Hämärää oli, mutta heijastimettominakaan tuskin vielä vaaransimme liikennettä. Mopoilija - todennäköisemmin tyyppikatsastamattomalla kevytmoottoripyörällä ajava - tunnistettiin vasta kohdalla. Avopäin ajanut kuljettaja todettiin aika ritarilliseksi, kun oli luopunut kypärästä neitonsa pään suojaksi. Ajoneuvo näytti Helkama Raisulta, mutta tuskin sentään oli sellainen nostalgiakalu.
Veturitallilta löytyi embleemi ja kokardi perintövirkalakkinsa hiljattain linjalle kadottaneelle. Lippu poltetaan ja kirja makuloidaan, mutta voiko vanhalle virkalakille ajatella kunniakkaampaa loppua kuin pudota vauhdissa "Rulla-Pekan" kyydistä?
Myöhäisen päivällisen salaatin ainekset löytyivät vielä kokonaisuudessaan kotipihalta, vaikka lokakuuta eletään. Se on toki mukavaa, mutta edellisen sekundatalven toistumista ei kaivattaisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti