 | Reissuhommissa |
Eilinen Vantaalla. Tänään Tampereella ja huomenna taas sinne. Niitä viikkoja, kun juna saa toimia työmatkakulkuneuvona linja-autoa useammin.
Sikäli huono viikko reissata, että töitä olisi ollut hyvä tehdä myös oman kellarikopin työpöydältä käsin. Mobiilitekniikka auttaa vähän. Epäkohteliasta ehkä, mutta varsinkin eilisen kurssipäivän istuin vähän väliä isäntäammiksen langattomaan verkkoon kytkeytynyttä SeaMonkey-sähköpostiohjelmaa silmäillen (pidän yhä näistä Netscapen old-school-perillisistä).
Se ei ehkä ollut hyvä ratkaisu tilaisuudessa, jossa osanottajien tittelit olivat hienoja ja silmälasinkehyksissä luki Chanel tai Prada (kun joskus ensi kertaa näin Prada-tekstin lasinpokissa, luin mukaan enemmän tai vähemmän vahingossa ylimääräisen v-kirjaimen ja mietin, mahtavatko kyseessä olla ne kuuluisat lasit, joiden läpi yhden ideologian kannattajat uskovat toisen ideologian kannattajien maailmaa katselevan).
Sattui nimittäin niin, että yksi sähköpostiviesti kehotti käymään Hilman luona. Hilma-palvelu on konseptina fiksu ja reilun pelin hengen mukainen. Olisi vielä hienompaa, jos toteutuksessa olisi hyödynnetty vaikkapa RSS-syötteitä. Luulen, että moni tarjouspyyntöjä ahkerasti tutkiva yritys arvostaisi syötteitä, kun asiaan on joko jo totuttu tai Windows Vistan tyrkylle saattamien pienoisohjelmien myötä pian totutaan. Unohduin hetkiseksi ideoimaan toteutusta hyvin ylimalkaisella tasolla. Syötin Googleen hakusanaksi "RSS" ja jokusen XML-tagin. Muuan linkki johdatti Kauppalehden(?) sivuille ja näytti ilmeisesti keskustelupalstalta kotoisin olevan koodinpätkän, jonka varsinaisen tekstisisällön loppuosa oli tämä:
"Jengi hakee öilöttii damist, sit boxi kuittaa ja Mononen voittaa. No ku lakupekkaa piestää ku flipperinkylkii ja kuppa puras sit mutsii. Se on tiättekste hirveetä kattoo.
Vanha rausku ulisi ku rekikoira ja koht abloot rapisee ja mamba paukkuu, mut mitä sit? Ei tää mikää pursiseura oo. Se o hirveetä kattoo.
No ku kuuski vuotta kuluu, mikä sä oot? Mikä mä oon? Et sä oo muuta ku rupinen kurppa.
Se o tiättekste hirveetä kattoo. "
Billy Parabellumin syvällisiä sanoja lukiessa ei voi muuta kuin nyökytellä päätään. Tai yrittää pidätellä nauruntyrskähdystä. Ehkä noloa, mutta onneksi hymy tarttuu.
Tämä päivä meni Tampereen aikuiskoulutuskeskuksella puhdistuspalvelualan seminaarissa. Aamun taajamajunassa konduktöörinä toimi herra Nylund. Hän jaksaa olla aina hyväntuulinen. Muutaman viikon takaisen rautatieharrastajien elokuvaillan perusteella oli helppo ajatella haitari konduktöörin kaulaan. Veikkaan häntä jatkumoksi yleisön muistamiin rautateiden henkilöstölegendoihin. Lapsuudessani ja nuoruudessani kuuluisa oli Makariokseksi kutsuttu mustapartainen runoileva konduktööri. Hän oli tunnettu taiteilijanimellään, oikeaa nimeään en enää muista.
Olen kyllä kotona saanut tunnustusta mattojen tamppaamisesta, mutta ammatillisella statuksella en silti paikalla ollut. Viisaampien sijaisena kuunteluoppilaana. Nimineulani kertoi minun olevan Paul. Järjestäjä olisi ollut valmis korjaamaan ajan tasalle, mutta sanoin asian olevan OK. Sehän on melkein kuin Klee. Jos siinä olisi lukenut toinen periaatteessa mahdollinen vaihtoehto Päivi, olisin varmankin pyytänyt vaihtamaan. Poika nimeltä Päivi olisi ollut liian suuri tähti pieniin rooleihin tottuneelle.
Sivistävä kokemus kaiken kaikkiaan, vaikka kovin syvälle ammatin substanssiasioihin ei lukuisten koulutuksenjärjestäjien, yritysten, julkisen sektorin kiinteistötoimen ja opetushallinnon edustajien tapaamisessa menty. Koulutuspolitiikkaa lähinnä, ainakin tämän päivän osalta.
Lähivuosina Suomessa tarvitaan kuulemma 4 000 uutta työntekijää kiinteistön ja toimitilojen huoltoon ja kotipalveluihin (sama määrä muuten, jonka muutama viikko sitten telakan edustaja kertoi tarvitsevansa kone- ja metallialan työntekijöitä niinikään lähivuosina). Kuulosti hurjalta - väitettä en ole tarkistanut - että viime kevään yhteishaussa koko maassa vain 18 peruskoululaista olisi valinnut ensisijaiseksi vaihtoehdokseen puhdistuspalvelualan ammatillisen koulutuksen. Joka tapauksessa tosiasia on se, että alan työvoimatarvetta on ainakin toista vuosikymmentä täytetty ammatillisen aikuiskoulutuksen, kuten oppisopimus- ja työvoimapoliittisen koulutuksen kautta.
Vertailun vuoksi voi todeta, että toisilla aloilla liikkuu rahaa, toisilla ei. Siinä, missä ATK-alan opetusviranomaisen saita varapuheenjohtaja tarjoaa seminaarissa vain kymmenelle ja valtion laskuun ruokajuomaksi vain vettä, tarjoaa puhdistuspalvelualan viranomainen monikymmenpäiselle osanottajajoukolle koko illan ohjelmineen ja tarjoiluineen.
En jäänyt kaupunkiin illaksi. Työpöytä löytyy kotoakin, ja täällä viihtyy muutenkin hyvin. Tarjousta kirjaillessa pimeä ehti laskeutua.
4 kommenttia:
Suomeen saa puolestani tulla hommiin ihan vapaasti, mutta kuka noita erilaisia tarvelukuja keksii ja millä perusteella? Hesari on jatkuvasti täynnä niitä, mutta mihin muuhun ne perustuvat,kuin tiettyyn eliitin päätökseen aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta?
Itse olen törmännyt työvoimatarvelaskelmiin konkreettisesti lähinnä koulutuspolitiikan yhteydessä.
Viimeisen vuoden aikana paljon keskusteltuja asiakirjoja ovat olleet ainakin EK:n Tulevaisuusluotaimen loppuraportti (http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2006/18_10_06_Tulevaisuusluotain_final.pdf) ja opetusministeriön KESU-luonnos (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/KESU2007X2012_luonnos.pdf).
Tuon kaltaiset asiakirjat ovat toki luonteeltaan enemmän laadullisia kuin määrällisiä, mutta näyttävät suunnan. Määriä laskeskelevat monenlaiset intressiryhmät usein kai jonkin otannan perusteella yleistäen, ja kussakin tilanteessa esitettäväksi valitaan kulloinkin parhaiten soveltuva arvio.
En usko, että koulutuspolitiikassa näiden radikaaliltakin näyttävien lukujen takana olisi mitään eliittien salaliittoja, vaan julkisen rahoituksen niukkuuden vallitessa rehellinen huoli siitä, että koulutusresursseja tuhlataan väärin. Ainakaan minusta koulutusjärjestelmä ei ole aivan syytön siihen, että maassa on yhtä aikaa työttömyyttä ja työvoimapulaa.
Koulutuspolitiikka on niin tylsä aihe, että se ei suurta yleisöä juurikaan keskustelemaan innosta. Maahanmuuttopolitiikka on aivan toisen intressiluokan asia ja kelpaa hyvin valtakunnan päälehtiin.
Hei Juuso, pienenä yllätyksenä satuin löytämään kirjoituksesi.
Kiitoksena mukavista sanoistasi taajamajunamatkalta ajattelin kirjoittaa pienen kommentin, että palaute tuli perille.
Tarkoitukseni ei kyllä ole tavoitella mitään "hall of fame'a" konduktöörikunnassa, vaan tehdä työtä omana itsenäni. Tiedän olevani joidenkin mieleen ja toisia taas saattaa ärsyttää iloisuuteni. Tärkeintä on kuitenkin tietää, että on vain oma itsensä ja tällaisia meidän suvussa vain ollaan - syntyperäisiä stadilaisia ja mitä suuremmissa määrin maailmanmatkaajia. Sitä vain viihtyy paremmin matkoillaan, jos ei turhia murehdi ja jos murheita tulee, niin ne on tehty ainoastaan ratkaistaviksi.
Kaikkea hyvää, etenkin junamatkoja. Hymyillään, kun tavataan.
Ystävällisin terveisin,
Lari Nylund
Yleensä konnarit valikoituu luonnollisesti koska junassa nyt on kansakunnan koko kirjo. Pelkästään hyviä kokemuksia, Se on kans siitä kiinni "what´s the punchline" jos sattuu vaikka lipun ostaa junasta.
Joskus oli mahtava kaveri konduktöörinä joka kertoi aina vahän väliä junan radioon jotain runoja, mahtava tyyppi. Oli joskus 90-luvulla
Asiaan.. Tuo väänäsen suoritus on kyllä mahtava. Oikeestaan sen näki jo silloin että mies on enemmänkin kun näyttelijä.. Juusolle asiaa että olet hyvä opettaja.
Lähetä kommentti