Päivä vain ja hetki kerrallansa

Hyvinkään seurakunta on kuulemma maan kahdeksanneksi suurin. Siunauskappeli sijaitsee mäntykankaalla naapurikunnan puolella ja vaikuttava sekin.

Kaunis siunaustilaisuus ja Ruusuvuoren piirtämän tetraedrin kupeessa kaunis muistotilaisuus.

Mitä päivä tuokin tullessansa

Illan tullen toimintaan, joka puolisoni ja minun suhteen alkuvaiheessa oli merkittävimpiä asioita, mutta jonka varaan toimivaa parisuhdetta tuskin kannattaa yrittää rakentaa. Ensin ajateltiin puuhata Erkkilän sillan kupeessa, sitten siirryttiin vähemmän häirittyihin maisemiin Lapintien sillan lähelle.

Ei onnistunut. Vuodenajan, kellonajan, säätilan ja iäkkään kameran yhdistelmä ei tuottanut hyviä tuloksia. Lajinsa ainoan käyttökuntoisen vetämä juna oli lähestymässä kaupunkia kuvauksellisessa kuilussa, mutta minkäs teet, kun osaaminen ja tekniikka eivät riitä. Tekniikka rajoituksineen toki mahdollistaa sen, että jokainen meistä epäonnistuvista rautatiekuvaajista saa parisataa (tai megaa, gigaa, teraa, petaa, eksaa jne.) kertaa elämässään kokea olevansa Laurajenna Ellinoora Aleks...... eiku... Joseph Mallord William Turner.

Ensin ajattelin, että edellä linkittämääni Dr12-kuvaa ei pitäisi edes yrittää julkaista, vaan sen sijasta vaihteita rapistelleen Sr1:n kuva. Mutta olkoon, kun kumpikaan ei onnistunut.

Kotona hitottavat raskaamman päälle LVI-ongelmat. Vettä ei tule lirua enempää hanojen ilmansuunnasta riippumatta.