Oppimisen iloa ja haasteita

Työpäivät ovat menneet tiiviisti konepajatekniikan, hitsauksen ja talotekniikan parissa. Ei niin, että käytännössä noita asioita osaisin, mutta eivät EN 287-1:2004 tai EN ISO 15609-1 enää pelkkiä merkkijonoja ole. Nykypäivän paperitöissä on se huono puoli, että kuvaruudut ovat ainakin omalta kannaltani katsoen perinteiseen paperiin verrattuna ala-arvoisia tekstin lukemista ja kirjoittamista ajatellen. Silmät väsyvät. Jos atk-järjestelmien käytettävyyttä kehitettäisiin tosissaan, ei jonkin painikkeen sijainnin tai muodon filosofis-lingvistis-psykometriseen tarkasteluun käytettäisi niin paljon aikaa ja resursseja kuin käytetään (se varmasti on hauskaa ja näyttää viisaalta ja tärkeältä), vaan kehitettäisiin sen sijaan vaikkapa näyttöjen komponentteja niiden katsojien ehdoilla.

On onni jakaa elämää sellaisen ihmisen kanssa, joka innostaa lähtemään iltaisin lenkille. Ei tuota konttorituolilla istumista muuten jaksaisi. Säätkin suosivat. Tosin tänä iltana eksyin tatamille ensi kertaa ties miten pitkään aikaan. Harjoittelupariksi löytyi Jukarasta siirtynyt vahvistus. Vapaata harjoitusta katsellessaan Ahti totesi pilke silmäkulmassa sen näyttävän maailmanmestaruustason ottelemiselta. Kyttäävän roikkumisen syy ei tosin ollut oikeaa hetkeä odottava erehtymätön pelisilmä, vaan ottelijoiden rehellinen uupumus. En ollut ainoa, jolla oli lämmin, vaikka kova harjoitus ei kyseessä ollut.