 | MGO V16 BSHR |
Valokuvatorstai-blogissa on vangittu ääniä kuviksi. Rautatiemaailmassa, varsinkin dieselöidyssä, on liikaa hyviä ehdokkaita. Helppouden vuoksi valitsin Dr13:n, tässä kuvattuna jo museoajossa Rajamäellä 13.8.2006 (ranskankielen taitajat voinevat kertoa, miksi B tarkoittaa männän jäähdytystä, S ahdinta, H suurta ahtopainetta ja R ahtoilman jäähdytystä).
Tyhjäkäynnillä 32 mäntää jauhaa vajaan 20 sentin matkaansa 700 kertaa minuutissa.
Säätövivusto herää lepotilastaan. Mäntien nopeutuvan liikkeen saavat lähelläolijat pian kuulla. Vakiokierrosluvun säätimen metallikuulia voi kuormittaa nopeasti. Viides tai kuudes tehonsäätöpyörän naksaus kantaa matalan murinan jo etäämmälle; vähän ajetulla moottorilla savukin alkaa näkyä pakoputkista. Täysi kierrosluku, 1500 minuutissa, saavutetaan vasta tehonsäätöpyörän 19 liikahduksen jälkeen. Mutta liikkeelle päästään jo pienemmillä kierroksilla.
Ääni oli aikanaan mollivoittoinen.
Aika hieno ääni lähti eilen Valkeakosken kanavalta startanneesta moottoriveneestäkin. Veneen koosta päätellen moottori oli amerikkalainen puolipallopalotilallisen perillinen pikkulohko (viittaan taas Eskon tekstiin, jossa tämäkin käyntiääni on kuvattu niin, että on turha yrittää itse), mutta kanavan betoniseinät saivat sen kuulostamaan isommalta. Veneen perään kirjoitettu "Fuck the fuel economy" oli makaaberiudessaan hauska. Toisaalta veturin MGO:n polttoaineenkulutus on luokassa, jossa asiasta keskustellaan saman verran kuin Versaillesissa leivosten hinnasta, ja herjanheittokin on liian rahvaanomaista.
Vanhemmalle veturille polttoaineeksi käypiä määrämittaisia halkoja koskien on tehty aiesopimus elokuuksi. Laatu ratkaisee, mutta hinnasta täytynee vieläkin neuvotella. Lobbaushengessä tuli mieleen, kuuluukohan Anita Hirvosen kesän keikkakalenteriin Haapamäen Höyryveturipuiston tanssilava.
3 kommenttia:
Enpä ole ikinä saanut tilaisuutta kuulla Dr13:n karjuntaa - paitsi muiden rautatieharrastelijoiden videoiden kautta. Dieselveturit kertakaikkiaan vaan ovat, ihan äänimaailmasta lähtien, jotain aivan muuta kuin kliiniset sähköveturit.
Seisoskelin kesällä 1990 Turun aseman ylittävällä kävelysillalla. Ratapihalla kulki kolme myymäläautoa ja huru.
Hurun ääni vei voiton, ainakin ylhäältä kuultuna. Se oli jotenkin muita rennompaa hörötystä.
Jälkeenpäin olen lukenut, ettei hurusta oikein edes kuuluisi moottorinääntä tuulettimien kohinan alta. Mene ja tiedä.
Ehkä alsteja piti vain liian tavallisina tuolloin. Ne vetivät Tampereen ja Turun välisiä junia ja puskivat sinistä savuaan ensimmäisiin vaunuihin. Se oli ikävää varsinkin jos muutenkin oli vähän matkapahoinvointiin taipuvainen. Opin käyttämään viimeisiä vaunuja.
Samasta syystä muuten kerran tai pari kokeiltiin vetää Tampereen ja Jyväskylän välinen IC hurulla. Kalliin lipun maksaneet valittivat veturin kömystä etenkin tunneliosuuksilla.
LB, olen samaa mieltä. Sähköveturit ovat ylisiistejä äänimaailmaltaan (tosin Sr1:n tuulettimet olivat alkujaan aika hyvä maisemanluoja. Niiden säätöjärjestelmään kun Sergeitä ja Jevgeniä huvitti aikanaan rakentaa vain yksi asento: täysillä).
Tommi, Dr12:n moottorin äänessä on oma jäljittelemätön soundinsa, väitetäänhän että tamperelaisten(?) veturimiesten antama Huru-lempinimi johtuisi paitsi alkuperäisestä Hr-tyyppimerkinnästä myös käyntiäänestä. Ääni tietenkin kuului varsinkin koneapulaisen korviin kuulosuojainten arvoisesti.
Kuuluu dieselmoottorin ääni uloskin, juuri rentona hidaskiertoisena hörötyksenä. Ison koneen huipputeho saavutetaan jo 900 kierroksella minuutissa, mikä osaltaan vaikuttanee siihen, että mitään räyhäkästä karjuntaa ei kuulu.
Minustakin Dr13:t olivat turhan tavanomaisia 80-90-lukujen taitteessa. Niitähän näki lähes päivittäin (kokonaan toinen tilanne oli 80-luvun alussa, kun me pikkunöösit "Kiinanmuurilla" ihmettelimme paitsi silloin tällöin ohi ajelleita keltaisia kummajaisia - Sv1:tä ja Dr15:ttä - myös "Aalstomia", jonka hahmo oli tuttu siihen aikaan suosituista pelikorteista, tosin kai eteläaurooppalaisena versiona). Huruja taas piti kytätä kameran kanssa enimmäkseen yöaikaan; tämän sepustuksen taustakuva on muuten eräältä kesäyöltä 1990.
Huru IC:n nokalla kuulostaa asialliselta :-)
Lähetä kommentti