![]() |
Kangxi Ceremony |
Kiinan
keisariajan ehkä kukoistavin dynastia, Ming, kaatui meikäläisen
ajanlaskun mukaan 1600-luvun alkupuolella. Dynastian alkuajoista
1300-luvulta alkaen valtakunnan väestö oli kasvanut 65 miljoonasta
yli 200 miljoonaan. Maata ei riittänyt kaikille viljeltäväksi, ja
irtolaisväestöongelma synnytti kansannnousuja ja kapinoita.
Dynastian viimeiseksi jäänyt keisari Chongzhen (vallassa vuosina
1627-1644) oli heikko hallitsija, ja todellista valtaa käyttivät
hovimiehet. Samaan aikaan Ming-kaudella ties miten monenteen kertaan
uudelleen rakennetun pitkän muurin - siitä lisää myöhemmin -
pohjoispuolella hurjat mongolit olivat joutuneet taipumaan vielä
hurjemman kansan, mantšujen, edessä.
Ming-dynastia
romahti sekä sisältä että ulkoa päin tulleisiin uhkiin. Tarinan
mukaan keisari Chongzhen hirttäytyi Beijingin Kielletyn kaupungin
pohjoispuolisella Hiilikukkulalla, kun Li Zichengin johtama
kapinallisarmeija ahdisti pääkaupunkia. Lopullinen niitti oli, kun
keisarillisen armeijan pohjoisen rintaman komentaja Wu Sangui
kyllästyi sisäiseen sekasortoon ja liittoutui mantšujen
kanssa. Hän avasi Shansain solan portit mantšujen marssia
suoraan pääkaupunkiin. Kenraali Wun armeija yhdessä mantšujen
kanssa voitti Lin kapinallisarmeijan, ja valtakunnan uudeksi
hallitsijaksi nousi mantšujen johtaja Shunzi. Hänen myötään
Kiina siirtyi viimeiseksi jääneen keisarillisen dynastian Qingin
aikaan.

Sotaisan
puolipaimentolaiskansan jälkeläisenä Kangxi ymmärsi pitää välit
kunnossa mahdollisiin tuleviin vihollisiin. Jos jopa mongolit nyt
kuuntelivatkin mantšuja, saattoi olla vain ajan kysymys,
milloin nousee vielä voittoisampi kansa. Varsinkin pohjoisille
naapureille Kangxi tarjosi mieluummin rauhaa, hyvää ruokaa ja
iloisia pitoja kuin miekkaa.
Keisari
itse tunsi Konfuzin esi-isiä kunnioittavien oppien ohella
luultavasti buddhalaisuuden itselleen läheisimmäksi uskonnoksi,
mutta valtio suhtautui suvaitsevaisesti myös muihin uskontokuntiin.
Euroopasta saapuneet roomalaiskatoliset jesuiitat saivat keisarin
hovissa merkittäviä asemia astronomisen ja ylipäätään
luonnontieteellisen osaamisensa ansiosta. Protestanttisessa
historiankirjoituksessa huonon jälkimaineen saaneet jesuiitat
tulivat hyvin toimeen kiinalaisten kanssa, mutta dominikaanit ja
lopulta heidän vaikutuksestaan paavi Klemens XI päätyivät
suvaitsemattomalle kannalle kiinalaisten uskonrauhaa kohtaan.
Vastineeksi Kangxi poisti kristinuskon virallisen aseman
valtakunnastaan.
Kangxi
eli ajan mittapuun mukaan vanhaksi ja ehti hallita 61 vuotta, vuoteen
1722 saakka. Liian pitkä hallituskausi oli kansalle vahingoksi,
sillä dementiaan sairastuttuaan keisarista tuli vainoharhainen.
Samaan aikaan, kun hän mielivaltaisesti surmautti kuvittelemiaan
sisäisiä vihollisia, valtion kassa hupeni kasvaneen korruption
myötä.
Aikanaan
valtaan noussut Kangxin pojanpoika, Qing-dynastian suurimman
kukoistuksen vuosina hallinnut keisari Qianlong ei toistanut tässä
suhteessa isoisänsä virheitä. Hän luopui vapaaehtoisesti vallasta
hallittuaan 60 vuotta. Syyksi hän ilmoitti kunnioituksen isoisäänsä
kohtaan: hän ei haluaisi hallita pidempään kuin tämä. Qianlongin
ele oli kaunis ja takasi hänelle valtaisan kansansuosion. Mutta
Qianlong onnistui tekemään hallituskaudellaan jotakin ehkä vielä
pahempaa kuin vanhuudensairas isoisä aikanaan: suistamaan
Qing-dynastian ja koko Kiinan perikadon alkuun. Omahyväisessä
hybriksessään hän sulki maan satamat ulkomaankaupalta Kantonia
lukuunottamatta, mistä alkoi Kiinan kansantalouden taantuma yhä
kansainvälistyvässä maailmantaloudessa. Voidaan aiheellisesti
kysyä, oliko 1800-luvulla alkanut ja toisen maailmansodan jälkeisiin
vuosiin kestänyt Kiinan alennuskausi suoraa seurausta Qianlongin
eristäytymispolitiikasta.
Takaisin
Kangxiin. Hebein maakunnassa, varsinkin Chengden seudulla, Kangxi on
tätä nykyä lähes myöhäisempään seuraajaansa Mao
Zedongiin verrattava kansallinen ikoni. Hän kun rakennutti Chengdeen
kesäpalatsin, josta käsin hallitsi suunnatonta valtakuntaansa
kuumana vuodenaikana.

"Kangxi
Ceremonya" on vaikea kuvailla sanoin. Jos siellä päin Kiinaa
liikkuu ja tilaisuus esityksen näkemiseen tarjoutuu, kannattaa mennä
katsomaan. Vaikka ei ymmärrä kiinan kieltä ja vaikka tietämys
historiallisista yksityiskohdista on puutteellinen, tarjotaan
silmille ja korville sulateltavaa pitkäksi aikaa.
1 kommentti:
http://koti.phnet.fi/petripaavola/jesuiitat.html
Tsekkaas toi.
Lähetä kommentti