Neitsythiihto

Aamupäivän ohjelmassa oli autotallin lämpöpatterin korjaus. Kuusivuotias patteri kylmeni yllättäen, ja pienen purkutyön jälkeen syyksi paljastui rikkoutunut lämpösulake. Valkeakoskelta ei sopivaa varaosaa löytynyt, mutta viikolla oli sen verran asiaa Hämeenlinnaan, että Suomen kasarmien kupeesta, Elektrolinnan mittavista valikoimista, sain sellaisen. Viidenkympin hintainen patteri tuli kuntoon kahdella ja puolella eurolla.

Iltapäivällä kävimme viime lauantain tapaan Kylmäkoskella hiihtämässä. Ladut ovat siellä täkäläisiä paremmassa kunnossa, ja päätimme kokeilla uusia suksia. Luisto oli huima, ja pitoakin löytyi. Jälkimmäisen kanssa tosin on vielä hakemista, kun pakkanen laskee. Uudet sukseni ovat viisi senttiä lyhyemmät kuin vanhat, mutta pituusero ei häirinnyt. Haarakäyntinousuissa se itse asiassa helpotti. Muutoinkin hiihtotyylini on sellainen, että en erityisemmin osaa ottaa irti hyötyä pitkän suksen tarjoamasta pitkän liu'un mahdollisuudesta. NIS-tyyppisen siteen tarjoama latutuntuma oli alkuun outo toista vuosikymmentä profiilisidettä käyttäneille. Uusi sidetyyppi edellytti uusia monoja, ja pettymyksiä välttääkseni suhtauduin ennakkoon hiukan varauksella slovenialaisten toimivuuteen suomalaisessa jalassa. Mutta hyvin niilläkin potki. Toki käyttäisin mieluusti kotimaisia tai ainakin täällä suunniteltuja hiihtokenkiä, mutta niiden saatavuus on huono.

Illalla sauna vaihtuu elokuviin.