Suunta pohjoiseen

En ole luopunut työtehtävistäni ja asemalaiturilta selvisin ilman sydänkohtausta. Ei kylläkään ollut everstejä ja kansanjoukkoja saattamassa. Mutta joka tapauksessa minulla on viikset ja lähdin Nivalaan.

Maanantaiaamupäivän junat pohjoisen suuntaan eivät ole kovin täynnä. IC² toi Tampereelle, sieltä jatkaa Pendolino Ylivieskaan saakka ja loppupätkän pääsee taajamajunan kyydissä. Viimeksimainitun kokoonpano - kuten poikittaisliikenteen taajamajunilla yleensä - on mielenkiintoista nähdä. Pendolino lähti kymmenkunta minuuttia myöhässä, mutta saa paljon anteeksi joka istuinpaikalla tarjottavan virtapistokkeen ansiosta. Dna:n "mokkulakin" toimii yllättävän hyvin, peräti EDGE-nopeudella.

Tällä reissulla olen nähnyt Ratahallintokeskuksen lipuntarkastajia kaksi kertaa niin tiheästi kuin tätä ennen yhteensä - ja sentään matkustan jonkin verran junalla. Samat RHK:n miehet kuin ratsasivat IC² nro 85:n matkustajat näyttävät jatkavan pohjoiseen S 45:llä.