Halleluja

Kauas on tultu niistä ajoista, kun vielä teini-iässä tai nuorena aikuisena jaksoin itse seurata eurovision laulukilpailuita ja jolloin niitä hallitsivat länsimaat ("länsi" silloisessa kylmän sodan hengessä) popiksi muuntumassa olevalla italo-iskelmägenrellä. Ei kyseisessä tyylissä mielestäni edelleenkään mitään vikaa ole (tämänvuotinen Ruotsin esitys kuulosti vahvasti sellaiselta), mutta ehkäpä tänään eletään moniarvoisemmassa kevyen musiikin valtavirassa kuin ennen. Voitto kotiin ja tänään vielä jääkiekosta pronssia. Eiks niin, hä? ;-)

Lordi-yhtyettä on kuulemma kutsuttu saatanalliseksi. Varsin huvittavaa, kun juuri ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä yhtyeen rumpali, seurakunnan nuoriso-ohjaaja S. Astala korostaa kristillistä vakaumustaan ja samalla kehottaa nuoria karttamaan black metallia ja etsimään mieluummin elämän iloisia puolia. Nimenomaan iloista, reipasta meininkiähän Lordin rock on. Yhtä kaukana tunkkaisesta öyhönmäkeläisestä örinähevistä kuin kovakromattu teräs ruostuneesta meltoraudasta, jos metalliaiheinen vertaus sallitaan.

Vaikka usein vanha on parempaa kuin uusi mitä tulee alkuperäiseen suhteessa toisintoihin, en osaa olla samoilla linjoilla Dyron kanssa verrattaessa Lordia 1980-luvun raskaamman rockin kansainvälisiin klassikoihin. Ehkä kevyessä musiikissa, jota tehdään enemmän ulkoa annetuilla, lähinnä tekniikan sanelemilla, ehdoilla kuin ns. klassista tai kansanmusiikkia, historiallinen kehitys johtaa juuri tähän suuntaan.

Pitkä sunnuntaiaamu

Eilisten euroviisuvalvojaisten mentyä yöyhteen kuvittelimme nukkuvamme pitkään, mutta aika heikosti unta riitti. Aamiaisen jälkeen lähdimme ekotehokkaasti kahden auton voimin palauttamaan valkokankaan ja vuokravideot.

Kotiin palattuani vaihdoin ruohonleikkuriin öljyt. Onpahan käyttövalmiina sitten, kun nurmi vielä hiukan kasvaa mittaa. Kasvuvauhti näytti vielä viikko sitten huimalta, mutta pysähtyi pakkasöiden jälkeen. Leikkuri hörähti tyytyväisenä käyntiin ensimmäisellä vedolla talven seisomisen jäljiltä. Tarvinneeko sytytystulppaa ja ilmansuodatinta aivan vielä vaihtaakaan. Terä kyllä kaipaisi kuosiinsa laittamista.



Päivä on kulunut leppoisasti kuistilla kahvin, Helsingin Sanomain ja Ylen Ykkösen parissa. Parin kuukauden tauon jälkeen päätimme tilata pyhä-Hesarin kesäksi. Standardipostilaatikon täyttävä paketti tarjoaa lukemista vaikka koko päiväksi, jos aikataulu sallii. Tämän päivän helmiä olivat Rembrandt ja Caravaggio, naisten asema vaalikarjana Vasemmistoliitossa, maan arvatenkin patriarkaalisimmassa puolueessa sekä brittitutkija Barkerin mielenkiintoinen, historian keskipitkän keston ilmiöiden teemaa tapaileva ja perinteistä elämäntapaselitystä purkava analyysi sydänsairauksien ja sosiaaliryhmien välisistä riippuvuussuhteista.