Lapion varressa

Muutama lomapäivä on sujunut vuoroin sadetta pidellessä, vuoroin pihalla puuhaillessa. Tänään tehtiin töistä oikeinta eli lapiotyötä. Kahden seinän viereltä jouti nurmikko, multa ja annos savimaata pois ja tilalle syntyi monttua soran tulla. Soraa tosin joudutaan odottamaan jonkin aikaa, kertoi kuorma-autoilija juuri. Kaipaamamme tyyppistä (seurakunta lainasi mallirakeet, mistä kiitos näin jälkikäteen) joudutaan hakemaan jo Hämeenlinnasta. Harvemmin tulee ajatelleeksi, että sora on niukka resurssi, mitä se itse asiassa varsin monelta kannalta on.

Kestopuisten tukilaudoitusten kanssa kelpasi noudattaa oppineiden pihasuunnittelijoiden ohjeita yhden seinän verran. Toisen kulttuurikerroksesta löytyi vanha kunnon salaojaputki, mikä esti paalujen käyttämisen mutta oli muuten mukava löytö. Uusi sora pääsee tarjoilemaan salaojalle juotavaa vanhaa tiivistynyttä maata tehokkaammin.

Verkko ja kaupankäynti

Konkreettisena kauppapaikkana (maksu verkkoon ja tavara verkosta) Internet palvelee nykyisin lähinnä vähäarvoisten ylellisyystuotteiden markkinoita (kun työkalujen joukkoon luettavien tietokoneohjelmienkaan kauppa ei ole siirtynyt verkkoon sinä määrin kuin joskus kymmenisen vuotta sitten odotettiin tapahtuvan). Tämä on ymmärrettävää, koska konkretiaa rakastava ihminen haluaa poisluovutetun konkretian (nykyisin lähinnä maksuvalmiuden vähentyminen eli tilin saldon väheneminen) vastineeksi jotain konkreettista. Tästä seuraa mahdollisesti täysin hatusta vedetty jatkokysymys: Mikä on korrelaatio aineettomien hyödykkeiden ostovalmiuden ja maksuongelmien kesken?

Kaupankäynnissä verkon hyöty lienee suurin tiedontarjoajan ja/tai/eli mainostajan roolissa. Tämä tuli omakohtaisesti todettua, eikä aivan ensimmäistä kertaa.

Auto kaipasi uusia kesärenkaita. Kun verkosta löytyi helposti sopiva malli, oli paikallisessa rengasliikkeessä asiointikin nopeaa. Liike sijaitsee originellisti vanhassa meijerissä.