Kotikuntapyöräilyä

Eilinen ja tämä ilta on vietetty polkupyörän selässä. Kotikunnan liikuntatoimi on jo vuosia järjestänyt polkupyöräsuunnistuksen, jossa kesän aikana voi pyöräillen tutustua kotiseutuun ja samalla täyttää rastikorttia. Useimmat rastit sijaitsevat syrjäisten teiden varsilla tai muutoin vähäliikenteisillä alueilla.

Aloitimme rastien keräilyn valkohäntäkauriiden kuvausretkellä kesäkuussa, mutta kovin tiiviisti korttia ei sittemmin tullut täytettyä. Muutama merkintä tuli poimittua matkalla Urjalan torille perunoita ostamaan, joku taas työmatkalla.

Pyöräilyvauhti tuo oman näkökulmansa maisemiin varsinkin, kun ei aja kippura-asentoisella retki- tai kilpapyörällä. Voisin sanoa, että yksi hienoimmista kotikylän maisemista tuli tajuttua vasta tänä kesänä, kun eräänä iltana heinäkuiselta taiji-kurssilta palatessamme innostuimme tekemään hieman tavanomaista pidemmän kotimatkan.

Eilen käytiin hakemassa rastit Hämeenlinnan rajamailta ja tänä iltana lähdettiin Viialan suuntaan. Eiliselle lenkille tuli pituutta 34 kilometriä ja tämäniltaiselle 43. Lyhyilläkin kertamatkoilla rastikortin saa kerättyä täyteen. Lumian Sportstracker on yleensä ollut matkassa mukana, ja se kertoo, että parin sadan kilometrin verran on kaikkiaan rastien perässä tullut poljettua. Reittejä emme ole optimoineet matkan mukaan vaan enemmänkin sen, miten missäkin kulmalla saa mielekkään lenkin.