Doug ratsasti viimeiseen auringonlaskuunsa

Douglas C. Engelbart kuoli Kaliforniassa alkuviikosta kunnioitettavassa 88 vuoden iässä. Rohkenen väittää, että hän on ollut tietotekniikka-alan tähän saakka merkittävin yksittäinen innovaattori ja visionääri.

Engelbartin tunnetuin keksintö on graafisen käyttöliittymän ohjaamiseen käytettävä tietokonehiiri (kanadalaiset ja saksalaiset olivat kehittäneet varsinaisen laitteen jo aiemmin; Engelbart yhdisti sen käyttöliittymään). Hän oli vahvasti mukana myös Internet-teknologioiden, hypertekstin ja tekstinkäsittelyohjelmistojen kehittämisessä.

Jo muinaiset roomalaiset tiesivät, että de mortuis nil nisi bene dicendum, mutta tässä yhteydessä en malta olla ihmettelemättä sitä, miten vähän mediatilaa Engelbartin poismeno sai verrattuna samalla alalla toimineen markkinointimiehen Steve Jobsin vastaavaan vääjäämättömään kohtaloon vajaat kaksi vuotta sitten.

Tietoteknisistä saavutuksista huolimatta pidän Engelbartin mielenkiintoisimpana visiona hänen "Augmenting human intellect" -tutkielmassaan yli puoli vuosisataa sitten esittämäänsä vielä ehkä toteutumatonta mutta tämän päivän työelämään mitä parhaiten soveltuvaa tietotyön kehit­tämisen mallia. Niinsanotussa H-LAM/T-mallissa keskeiset tekijät ovat:

H = ihmiset ja ihmisten muodostamat ryhmät, jotka ovat tietotyön subjekteina ja objekteina (human)

L = kieli eli käsitteet ja niihin viittaavat symbolit (language)

A = teknologiset apuvälineet (artifacts)

M = menetelmät, joita tietotyössä käytetään (means tai methodology)

T = oppiminen (training).

Mallin LAM-osio eli kieli, teknologia ja menetelmät ovat Engelbartille vahvistamisen (augmenting) välineitä, joilla tähdätään ratkaistavaksi saadun ongelman tai tehtäväksi saadun työn ymmärtämiseen ennen sen suorittamista.

Vaikka mallin tavoite ei ollut sen jalompi kuin tuottavuuden lisääminen - malli on kehitetty aikana, jolloin Yhdysvallat oli maailman johtava teollisuusmahti - voitaneen väittää, että hallitessaan H-LAM/T:n osa-alueet lähes jokainen nykyisessä työelämässä toimiva kykenee suvereenisti toimimaan työprosessiensa omistajana eli hallitsemaan työtään. Asialla on vahvoja yhteyksiä kotoisessa Suomessakin päivittäin kuultaviin työhyvinvointia ja työurien pidentämistä koskeviin lauselmiin.

Jokseenkin ajatuksia herättävää on, että tietotekniikan kehityshistorian pioneeri asetti niinkin perushumanistisen käsitteen kuin kielen teknologian ja menetelmien rinnalle.

Alkuperäinen Augmenting human intellect -teksti.