Junailua ja autoilua

Juna saapui Tampereelle jopa hieman etuajassa. Tosin autojen purkaminen Hccmqqr:stä ei juuri nopeutunut, kun päivystäjänä toiminut Sr2 otti purkurampille samaan nippuun myös Kemijärveltä tulleen P 274:n autovaunun. Itse purkaminen tapahtui nopeasti, kun kaikilla oli kiire kotiin, töihin ja mihin kelläkin. Auttelin VR:n miestä irrottamalla oman ja parin naapuriauton kuljetuspönkät.

Kotona kissaveljet kertoivat, että hyvin oli hoidettu, ruokittu ja rapsuteltu. Mutta kissa on pohjimmiltaan perhekeskeinen eläin, ja lapsuudesta saakka tutun kotiväen saapumisesta oltiin mielissään.

Talon kauniimmalla asukkaalla oli jo työpäivä, mutta minä lomailin vielä. Käytin anopin auton katsastuskonttorilla Valkeakoskella. Siisti auto, edellisen leiman jälkeen noin 2 000 km ajettu, ei houkuttanut katsastusmiestä isommin koputtelemaan ja vääntelemään. Aivan toisenlaisia tutkimusotteita sai tuta edellä ollut muhkurainen Mondeo. Hallissa radio lauloi Raparperitaivaasta. Vaikea sanoa miksi, mutta Leevi & The Leavingsin musiikki sopi mitä parhaiten katsastuskonttoriin.

Leimauspaikalta työmaalle ei ole kuin kesantopellon verran matkaa, niin poikkesin. Ajattelin tyhjentää postilokeron, jotta maanantaina voisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Se oli hyvä päätös. Meni kaksi tuntia.

Kotimatkalla kotikylän rengasliikkeeseen omaan kulkupeliin renkaita tilaamaan. Päädyin kollegan kotimaisenvihreään suositukseen.