Joulun riisujaiset

Aamulla napsautin radion auki samaan aikaan kahvinkeittimen kanssa. Siellä soitettiin joulupolkkaa. Käänsin vastaanottimen kiinni. Eiköhän sitä ole tältä kaudelta taas tarpeeksi kuultu.

Niinkuin tapanamme on koristella joulukuusi heti jouluaattoaamuna, riisumme sen yleensä heti loppiaisaamuna. Ei kuulemma ollut ainoa kuusi, joka ehti varistaa ison osan neulasistaan jo ennen poisvientiä. Ilmiön sanotaan johtuneen kuusenkaatosesongin kireästä pakkassäästä. Tulipahan samalla tehtyä kevyt viikkosiivous.

Kuivuttuaan ja haketetuksi tultuaan kuusenoksat hyödynnetään katteena pihamaan pensaiden alla tai kuorikkeena talousjätekompostissa. Runko puolestaan lämmittää uunia joskus ensi syksynä.

Iltapäivällä käytiin hiihtämässä vaihteeksi vapaalla tyylillä. Muutaman suksijan lisäksi kuntorataa hyödynsivät koirankouluttajakaverukset. Ei toki latu-uraa, vaan parkkipaikkaa. Olimme ulkoilemassa hyvään aikaan, kun pian kotiin palattuamme alkoi tuuli yltyä. Luvattu lumisade tosin on antanut odotella itseään. Tätä kirjoitettaessa sadealue on ilmatieteen laitoksen sadetutkan mukaan juuri saavuttamassa Varsinais-Suomen ja Ala-Satakunnan rannikkoseutua. Saattaa huomisaamuksi olla luvassa lumitöitä.

Päivälliseksi haettiin kuponkiruokaa moottoritien varresta. Keskusliikkeen huoltoasema oli täynnä matkustavaisia aterioimassa, annoksia noutamassa tai kaupassa. Vertailun vuoksi samalla reissulla tuli poikettua rautatieaseman kautta. Hiljaista oli. Kioski oli auki, ja kolme pikkupoikaa kansoitti asemahallia.

Vaikka joulu tuli pakattua pois, saavat sähkökyntteliköt ja ulkorakennuksen vintti-ikkunan valokoriste jäädä valaisemaan pimeitä talven öitä Nuutinpäivään saakka. Loppiaisen kunniaksi vein illalla pihalle vielä myrskylyhdyt ja panin kynttilän pariin jäälyhtyyn. Eläviä liekkejä tulee pihalla polteltua ahkerasti adventin ja joulun aikaan; sen jälkeen paljon vähemmän.