Paperitöihin paperittomasti

Vielä aamuseitsemän jälkeen tienpinnat ovat paikoin jäässä. Viikolla tehty renkaanvaihto oli varhaisimpia moneen vuoteen, mutta tarpeeseen se tuli.

Verkkainen kulkija pikajuna P 272 odotteli asemalla kutsuvan näköisenä. Poikkeuksellisesti nokalla komeili Sr2-pari. Päivävaunuosastoissa näytti väljältä, mutta aikataulu edellyttää valtiollisen sihteerintoimen aloittamista aikaan, johon P 272 ei pääkaupunkiin ehtisi. Kokous oli alunperin määrä pitää opetushallituksessa, mutta siihen linnoitukseen tuntuu olevan hankala päästä. Toisaalta AEL Malminkartanolla on hyvä ja tuttu kokouspaikka. Ei vähiten lounaspöydän kasvislinjan ansiosta.

Kaukojunan näkeminen herätti kaipuun pohjoiseen. Ylläksen maisemissa kuulemma on hiihdetty jo jonkin aikaa. Loma-asunnon hankintahanke ei sanottavasti ole edennyt paitsi säästämisen osalta. Etuovi.comia ei tule avattua läheskään niin usein kuin keväällä tai kesällä. Hyvä niin, maltti on valttia. Tuhannen kilometrin mökkimatka olisi aika pitkä, eikä vuokrausbisneksen tekeminenkään houkuta. Ainakin ensi talven reissu mennään vuokralaisena.

Kaivaessani tietokoneen repusta huomasin, että sihteerintoimen hoitaminen olisi tänään voinut alkaa sujuvammin. Pöytäkirjan liitteet nököttävät Valkeakoskella pöydänkulmalla. Ei ollut kaukana, ettenkö olisi hämmästyttänyt kanssamatkustajia oikein huolella tehdyllä spedepasasmaisella "Voi rähmä" -facepalmilla. Asiakirjojen sähköinen tuottaminen ja jakelu unohduttavat sen, että joissakin asioissa tarvitaan yhä oikeita paperitöitä.

Kärrymyyjät iskivät hetikohta Toijalasta lähdettyä. Ostin kupillisen sitruunateetä. Sen enempi vatsantäyttäminen olisi väärin lounasaikaa ajatellen. Hämeenlinnan asemalaiturilla käyskenteli Mikael Jungnerin näköinen mies.