 | Pitkäperjantai hyötykäytössä |
Kun oli herätty kauniiseen aamuun ja aamiaismurojen kera oli nautittu päivän teemaan soveltuen passionjogurttia, talon ihmisväki lähti kirkkomatkalle Kylmäkoskelle. Kauniimpi töihin ja minä osaksi kirkkokansaa. Sieltä kotiuduttuamme ryhdyimme viettämään pyhäpäivää niinkin hartaasti kuin siivouksen merkeissä. Viikolla on ollut pitkiä työpäiviä, mutta ehti pääsiäissiivouksen hoitaa näinkin. Mattojen tamppaaminen auringon lämmittämällä ja paikoin jo kuivattamallakin pihamaalla oli nautinto.
Kissaveljekset kävivät ovella nuuhkimassa ulkoilmaa. Se kiinnosti mutta samalla pelotti. Aika pian veijarit painuivat takaisin sisälle. Viljami ei ole ulkoillut pakkasten alettua, eikä Vihtori syyskuisen putoamisonnettomuutensa jälkeen. Kissa on sisäleikeissään niin ketterä ja vahva, että ei uskoisi sen käyneen läpi kaksi leikkausta ja nilkuttaneen toipilaana melkein jouluun saakka. Eivätköhän nuo kevään myötä innostu pihassakin telmimään.
Siivouksen lomassa pantiin hetkeksi kumisaappaat jalkaan ja tallusteltiin katsomaan olisiko läheinen kauppapuutarha auki. Olihan se, ja mukaan lähti kaksi kassillista ruukkunarsisseja ikkunoiden alle kevättä tuomaan.
Illan äänimaailmana on Naxoon Requiem-kokoelma.
4 kommenttia:
Eikö tuo siivoaminen pitkänäperjantaina ole syntiä?
Eiköhän tuo sujunut naapureita pahemmin häiritsemättä. Eikä voi väittää että siinä itsellekään olisi tullut burnoutin lähtöpesää latailtua, paremminkin päinvastoin. Joten miksi se syntiä olisi?
Jaa-a, en tunne teologiaa tarpeeksi hyvin. Muistan vain kerrotun, että ennen ei saanut tehdä mitään eikä käydä missään, kotona istua ja kuunnella radiosta virsiä korkeintaan. Suunnittelin itselleni juuri tuollaista pitkäperjantaita mutta valitettavasti velvollisuudet veivät muualle, eikä sääkään suosinut (harmaa sadesää olisi kruunannut tunnelman.)
Minun teologiani ovat vain rippikoulupohjalta, mutta arvelenkin pitkäperjantain perinteisten viettotapojen olevan enemmän kansatieteellinen kuin teologinen kysymys. Mustat koskettimet, Narvan marssi ja kahdeksan surmanluotia päälle. Kyllä niin rakentaville aikomuksille ja niitä synnyttäville mielentiloille kai sopiva teologinenkin selitys aina löytyi, jos joku on sellaista kaipasi.
Pitkäperjantai on kieltämättä hyvä syy pitää ikävää. Nyt tosiaan ainakin säätila pilasi sen tunnelman.
Lähetä kommentti