Lapsettaa

PAOK-projekti järjesti työmaalla mainion koulutuspäivän sosiaalisen median opetuskäytöstä kiinnostuneille. Koska koulumaailmalle tavanomaiset kevätkiireet rajoittuvat osallistujamäärää, tuppauduin mukaan kurssille.

Opiskeltiin muun muassa mainiota Audacity-ohjemaa. Oli tarkoitus tutkia äänieditorin käyttömahdollisuuksia opetusmateriaalin tuottamisessa. Vaan mitä tekee eräskin opetustoimen viranhaltija? Löytää ATK-luokan tietokoneelta, arvatenkin opiskelijoiden jäljiltä, kotimaista hiphopia ja juuri sopivasti MP3-tiedostomuodossa. Hakee verkosta hiukan lievemmin "waretettua" musiikkia, ainakin siinä mielessä vähemmän arveluttavaa, että säveltäjän kuolemasta on neljättä vuosisataa. Leikkaa kaanonista mielestään sopivat tahdit ja monistaa niistä "sekvenssin". Kopioliittelee uudemmasta resitatiivisesta esityksestä mitä kahdeksankymmenlukulaisimman toistoefektin. Kuuntelee. Ja kehtaa mielessään olla melkein ylpeä tuotoksestaan. Parikymmentä vuotta sitten silloisessa Radiomafiassa lähetettiin musiikkiohjelmaa, jossa "raiskattiin biisejä". Nyt tuli tehtyä jotakin pahempaa. Toisaalta hiphoppari Snellman kuuluu eräässä enemmän radiossa soineessa kappaleessaan hyväksikäyttäneen tunnettua Ossi Runteen tekemää vanhaa Playboy-euroviisua. Sai omaa lääkettään enemmän kuin ansaitsi, kun tuli itseensä Pachelbeliin miksatuksi. Yksinkertaisesta musiikista pitävänä kun olen sitä mieltä, että juuri tuossa kaanonissa tiivistyy kaikki se, mitä musiikkina ymmärrän.

Jotain rakentavaakin on sentään tullut tehtyä. Eilen oli miellyttävä työtehtävä palkata nuori mies ATK-alan kesätöihin.