Keskiviikkoinen myllylenkki

Sääennuste ei luvannut parasta mahdollista hiihtokeliä, mutta päätimme ottaa ohjelmaan täkäläisen hiihtokansan keskiviikkoperinteen Myllyhiihdon. Kohtalaisen ja navakan rajoilla puhaltanut etelätuuli oli ehtinyt sotkea ladun suoalueilla, joita tällekin reitille mahtuu. Puolimatkan jälkeen, kun pilvet väistyivät auringon edestä, hiihto alkoi maistua paremmalta. Loppupään viitisen kilometriä pohjois-eteläsuuntaisen Kukaslompolon jäällä ja sen jälkeen jatkuvalla suolla olivat hurjaa vastatuuleen puskemista. Valitsemalla kiertosuunnan myötäpäivään olisi vastatuuliosuus sattunut suojaisempaan mutta mäkisempään maastoon.

Kovin paljon myllyhiihtäjiä ei ollut liikkeellä. Yleensäkin laduilla on näyttänyt hiljaisemmalta kuin aiempina talvina.

Illalla piti lähteä käymään kylällä kaupassa hakemassa pakasteherneitä ja piimää. Mentiin saunaan heti lenkiltä palattua ja kauppareissu sai jäädä. Ilmankin pärjää tai toisena päivänä ehtii.