Lumenvälttelyä, -katselua ja -kolausta

Kuluvana vuonna työmatkailuni on ollut vähäistä. Tänään olisi ollut tilaisuus lähteä Sastamalaan, mutta tyydyin osallistumaan Adobe Connectin ja kuulokemikrofonin kautta. Itseään voisi kehua ekoteosta. Veikkaan, että tiedonsiirtoyhteyden varrella palvelleet sähköiset laitteet polkivat hiili-, vesi-, formaldehydi-, homepöly- ja muita rumia jalanjälkiä sirommalla kengällä kuin yhden miehen pikkufarmariautoilu pöhryisillä pirkanmaalaisteillä. Varsinkin, kun hyvin valmisteltu ja johdettu kokous vei vain tunnin.

Kotimatkalla käveli vastaan kulmakunnan tunnettu lumenveistäjä. Vaihdettiin muutama sana ja veikkailtiin hankea olevan melkein kuin viime vuonna. Tämän talven veistokset eivät ole ihmishahmoja, vaan nyt eturinteessä on panssarivaunu. Lumenveistäjän tammikuussa runkotekeleensä äärellä lausuma "Täytyyhän taloyhtiössä panssarivaunu olla, kun kohta liitytään NATOon", saattoi olla poliittinen kommentti, jos sen sellaisena halusi ottaa. Yhtä kaikki, hyvin tehty ja sopivasta suunnasta pimeässä katsottuna jopa hämäävästi ideansa näköinen.

Kotipuuhana odottivat reippaat lumityöt. Postiauto oli sentään päässyt pihatien alkuun laatikolle saakka.