Onnistunutta ja epäonnistunutta seminaarien välttelyä

Lauantaille olisi ollut tarjolla useampiakin maanpuolustushenkisiä ajanvietteitä, yhtenä seminaari Parolannummella, mutta vaihtoehtoista tekemistä löytyi helposti kotoa tietokoneen ääreltä, veturitallilta ja kuntosalilta.

Alkavan viikon työreissujunaan oli lähdettävä jo pyhäaamupäivän puolella. IC²:ssa Sr2-vetureita puolet vaunujen lukumäärästä. Ei ainakaan tehoa puuttunut.

Kotiasemalla tuulipukuinen pyysi puolta euroa kaljapulloon. Annoin, ja kioski sai asiakkaan. Ullanlinnanmäellä tuoksui kevät, ja studion pihalta trendivaatteinen huuteli tupakkaan tulta. Olisin antanut, jos olisi ollut. Näytänkö skinhead-lookkeineni siltä, että paheet ovat tuttuja?

Elättelin vaimeaa toivonkipinää sitä, että satamaterminaalissa virkailija olisi selaillut kirjekuorinippua: "Hyvärinen... Hyvärinen... ei löydy... onkohan tässä joku virhe?" Olisin muodon vuoksi sanonut voivoit, mutta reippaasti todennut, että näitähän sattuuu. Eihän se niin mennyt, enkä välttynyt ammattikoulutusseminaarilta.

Olisi kyllä hyvin kelvannut sunnuntai-iltapäivä kotona, ilta taiji-treeneissä ja huomenna linja-autolla tehtaanpiippujen juurelle toteuttamaan ammattikoulutusta hiukan lähempänä käytäntöä.