maanantaina, helmikuuta 18, 2013

Lumipöhryä

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Aamulla en viitsinyt tehdä lumitöitä. Töihin lähtiessä sade jatkui niinkuin sen oli ennustettu tekevän koko päivän. Kotiin palattua kolattavaa oli kertynyt melko paljon, ja työhön oli tartuttava. Lumisadekin hiipui päivänvalon kanssa samaa vauhtia.


Lumitöiden jälkeen piti päästä vielä ladulle. Laitoin pitovoiteeksi tervapohjaista violettia, mikä toimi ihan hyvin. Kotikylän kuntorata oli pehmeä. Sellainen kuin ladut olivat ennen koneellisen hoidon aikakautta, joka tällä maankolkalla alkoi muistaakseni joskus 1970-luvun lopulla. Mutta se, että latu ylipäätään oli lumisateisen päivän iltana tavallisin suksin hiihdettävässä kunnossa, kertoo suksimisen suosiosta ulkoilumuotona. Sekin oli myönteistä, että siteet eivät aukeilleet omia aikojaan - tuntuu olevan NIS-siteiden ominaisvika ainakin omissa suksissa olevassa mallissa.

Ei kommentteja: