Kovilla kengillä pääkaupungissa |
Sen
verran kovaa toimintaa oli luvassa, että päivän varustukseksi oli
käsketty turvakengät jalkaan. En ole sellaisissa ennen Helsingin
junaan lompsinut. Tai koputellut, minusta kun moisen nimen
ansaitseviin jalkineisiin pitää sisältyä naulaanastumissuojaus.
Kurssin
käytännön tehtävänä käytiin tekemässä
työturvallisuustarkastus melko (luetaan hitonmoisen) isoja
kappaletavara-automaatiojärjestelmiä käyttävässä
organisaatiossa, jonne matkustettiin kurssin piikkiin komeasti
tilausbussilla. Oli hyvin hoidettuja asioita, ja vähemmän hyvin.
Kurssin tavoitteen mukaisesti tarkastelu tehtiin
työsuojeluvaltuutetun tai -päällikön näkökulmasta, eli pilkkua
oli lupa ja käsky viilata. Joidenkin mielestä hyvinhoidetut asiat
rajoittuivat luokkahuoneeseen, jossa yleisesittely pidettiin. Oma
ryhmäni löysi paljon hyvääkin, viisi diallista myönteisiä ja
vain yhden enemmän kielteisiä huomioita. Kiitos ryhmänjohtajana
toimineen pelastusalan ammattilaisen Jannen, ryhmämme huomio
kiinnittyi tai kiinnitettiin käytännössä tärkeisiin asioihin.
Erinomaisia huomioita saatiin myös laboratorio-, sähkö- ja muiden
kriittisten alojen edustajilta. Vertaisoppiminen oli huipussaan.
Sähkökirjoituskonetta alati repussa kantavana pääsin minäkin
kunniavirkaan, ryhmän sihteeriksi. Eli raportti tehtiin Impressillä,
ei PowerPointilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti