Oppisopimusta ja etätöitä

Työpäivä kului Tampereen latinalaiskorttelissa kuuntelemassa, miten ahkerasti oppisopimuskoulutusta on Pirkanmaalla päättyvänä vuonna hyödynnetty. Oppisopimusopiskelijoiden määrä yltää jälleen uuteen ennätykseen. Tulevaisuudennäkymät tosin ovat synkeämmänpuoleiset, koska oppisopimuskoulutus edellyttää työpaikkoja. Niistä näyttää tulevan vaihteeksi pulaa tässäkin maakunnassa, toisilla aloilla ainakin.

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen eli ns. AKKU-hankkeeseen ja yliopistouudistukseen liittyvä tiedekorkeakoulujen täydennyskoulutuksen järjestäminen oppisopimustyyppisenä tuo taantuman aikanakin lisää työsarkaa, mikäli olemassaolevaa oppisopimusviranomaisten verkostoa ymmärretään hyödyntää uusissa sovelluksissa. Valtiolta ei ainakaan pitäisi nykytilanteessa löytyä ylimääräistä rahaa päällekkäisten hallinto-organisaatioiden rakentamiseen.

Mitä sitten on oppisopimuskoulutus nykymuodossaan?

Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta, joka järjestetään pääosin työpaikalla perustuen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen.

Oppisopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että työnantaja ja koulutuksen järjestäjä ovat sopineet oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä siten kuin Laki ammatillisesta koulutuksesta (811/6.11.1998) määrää.

Oppisopimuskoulutusta voivat toteuttaa ne koulutuksen järjestäjät, joille opetusministeriö on antanut luvan koulutuksen järjestämiseksi.

Vuonna 2008 oppisopimuskoulutuksena toteutettavan koulutuksen rahoitusta saavia järjestäjiä oli 89. Ammatillista peruskoulutusta eli ammatillisiin perustutkintoihin valmistavaa koulutusta näistä järjestää 77 järjestäjää. Ammatillista lisäkoulutusta eli ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestää 82 järjestäjää.

Ammatillisten perustutkintojen osalta jokainen koulutuksen järjestäjä, jolle opetusministeriö on myöntänyt koulutuksen järjestämisluvan, saa halutessaan järjestää perustutkintoihin valmistavaa oppisopimuskoulutusta. Näyttötutkintopohjaisen oppisopimuskoulutuksen järjestäminen edellyttää luonnollisesti lisäksi, että järjestäjällä on näyttötutkinnonjärjestämissopimus ao. tutkintotoimikunnan kanssa.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen eli ns. ammatillisen lisäkoulutuksen osalta vaaditaan opetusministeriöltä erillinen oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa sekä tutkinnonjärjestämissopimukset ao. tutkintotoimikuntien kanssa. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen lupaa Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymällä ei ole.

Oppisopimuskoulutus on ainakin toistaiseksi pääosin toisen asteen ammatillista aikuiskoulutusta. Viime vuonna oppisopimuskoulutukseen osallistui noin 57 000 aikuista ja noin 400 nuorta. Näin ollen oppisopimuskoulutus on vahvasti sidoksissa näyttötutkintojärjestelmään.

Oppisopimuskoulutuksessa koulutuksen järjestämisellä tarkoitetaan sekä viranomaistehtäviä että varsinaista koulutuksen ja tutkintojen järjestämistä. Voidaan siis erottaa seuraavat kaksi asiaa:
(1) Koulutuksen järjestäminen kokonaisuudessaan sisältää sekä viranomaistehtävät (mm. oppisopimusten tekeminen työnantajien kanssa) sekä valmistavan koulutuksen ja tutkintojen järjestämisen. Tätä tehtävää toteuttavat lähinnä maakunnalliset oppisopimuskeskukset ja seutukunnalliset oppisopimustoimistot, jotka yleensä toimivat koulutuksenjärjestäjäorganisaatioiden yhteydessä.
(2) Pelkkä koulutuksen ja tutkintojen järjestäminen (ns. tietopuolisen koulutuksen järjestäminen). Tätä tehtävää toteuttavat lähinnä oppilaitokset, myös monet sellaiset, jotka eivät hoida viranomaistehtäviä.

Edellä kuvattu tilaaja-tuottajatyyppinen toimintatapa palvelisi erinomaisesti myös tiedekorkeakoulujen täydennyskoulutusta. Koulutuksen järjestäjinä eli viranomaistehtävät hoitavina tilaajana toimivat oppisopimuskeskukset ja -toimistot hankkisivat tietopuolisen koulutuksen tiedekorkeakouluilta. Tuottajasta riippumaton tilaaja on yksi keino koulutuksen laadunvarmistukseen. Asian kytkeminen tavalla tai toisella näyttötutkintojärjestelmään toisi mukaan vielä kapallisen lisää laadunvarmistuselementtejä, mutta ainakaan nykyinen näyttötutkintorakenne ei ole kovin hyvin soveltuva tiedekorkeakoulujen täydennyskoulutusta ajatellen.

Ensi vuoden asia oppisopimuskoulutuksen laajentaminen ammatillisen toisen asteen ulkopuolelle tuskin vielä on. Mutta ehkä vähän myöhemmin.

Sauhuavien tehtaanpiippujen juurelle ei enää kannattanut linja-autoilla, joten siirryin puhelimen ja kannettavan kanssa yliopiston alakuppilaan tekemään etätöitä. Siellä oli ilmeisesti tentti alkamassa, kun väkeä oli kalenteriajankohtaan nähden paljon.

Kotiinviemisiksi kokouksen osallistujat saivat jouluiset herkkukorit. Täydensin omaani shoppailemalla Ruohonjuuresta paketillisen kahvia ja tuomiokirkon kupeessa sijaitsevasta kodinkoneliikkeestä kahvinkeittimen annostelulusikan. Niin asiallisia kuin Moccamasterit ovatkin, minulla on tapana käyttää niitä väärin. Joko onnistun jumiuttamaan tippalukon tai rikkomaan annostelulusikan.

Junalla aikanaan kotiin, vielä vähän sähköposteja ja puheluita ja sitten iltalenkille. Tänään ei oma jalka tuntunut kovin painavalta kauriinaskelta etenevän rinnalla.