Ilmaisia lounaita kouluille

Microsoftin suomalaisille kouluille tarjoama Live@edu-kampanja on saanut runsaasti julkisuutta. Kyseessä ei ole perinteinen ohjelmistopaketti, vaan lähinnä kokoelma "sosiaalisen webin" tai "web 2.0":n työkaluja eli vaihtoehtoja Googlelle, Bloggerille ja monelle muulle tutulle ilmaispalvelulle.

Perinteisiä tietokoneohjelmistoja painottava katsantokanta voi ihmetellä, miksi asia on noussut niin näkyväksi. Eihän kyse ole siitä, että kouluille jaettaisiin ilmaiseksi Windowseita tai Office-paketteja. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että PC-aikakauteen kuuluva paikallisen käyttöjärjestelmän ja työvälineohjelmiston asema ei välttämättä ole lähitulevaisuudessa itsestäänselvyys.

Jonkun toisen mielestä taas tässä vaiheessa tehtävät ohjelmistovalinnat voivat suunnata valitsijansa kehitystä pitkälle tulevaisuuteen samaan tapaan kuin henkilökohtaisten tietokoneiden alkuaikoina tapahtui - ja Live@edu on kääntämässä suuntaa jälleen Microsoftin eduksi Toisaalta helposti unohtuu, että mikään webiin liittyvä tuskin enää voi saada sen kaltaista merkitystä kuin henkilökohtainen tietojenkäsittely sai alkuaikoinaan - webin osalta vastaava koettiin jo vuosikymmen sitten.

Samankaltainen, mutta käytännössä ei lainkaan julkisuudessa ollut, kampanja on viime kesänä tehty ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY:n Microsoft-sopimus, joka sisältää järeän paketin ohjelmistoja niin palvelimiin kuin työasemiin. Ei ilmaiseksi, mutta sopuhinnoin verrattuna aiempaan oppilaitoshinnoitteluun. Siinä, missä Live@edu ei ainakaan virallisesti - monet asiaa kokeilleet tosin ovat eri mieltä - sido käyttäjäänsä paikallisella tasolla tiettyyn IT-infrastruktuuriin, ohjaa KJY-sopimus käyttäjäoppilaitostensa infraa selvästi Microsoft-suuntaan. Esimerkiksi sopimukseen sisältyvä käyttöönottotuki ei ole perinteistä kurssitusta ja neuvontaa, vaan projekteja, joissa osallistujat sitoutuvat ottamaan käyttöön määrättyjä järjestelmiä.

Näitä kampanjoita, ainakin Live@Edua, on tiedostavissa piireissä kritisoitu pitkälti ideologisista syistä. Miten paljon tiukemmin Microsoft-ikeeseen uusi kampanja voisi sitoa keskimääräisen peruskoululaisen, joka jo nyt kommunikoi Live- tai MSN Messengerillä, surffailee IE:llä ja sähköpostittelee Hotmaililla kotikoneellaan, jossa on esiasennettu Windows? Ammatillisen koulutuksen ensisijainen tehtävä puolestaan on vastata työmarkkinoiden osaamistarpeeseen, eikä Microsoft-tuotteiden osaamisvaatimusta voida silloin ohittaa - ei tietenkään niin, että ne olisivat ainoa osaamisvaatimus.

Mattisoftaa vähemmän vakavasti

Salaliittoteoreetikoille tilanne on tietenkin selvä. Live@edu-paketin suomalaisena päämarkkinoijana toiminut pääministeri on esittänyt monessa yhteydessä huolensa tietoverkoissa tapahtuvan villin tiedonvälityksen riskeistä. Nuorten käyttäjien usuttaminen käyttämään vuotavina pidettyjä Microsoftin tuotteita verkkoviestinnässään palvelee tätä tarkoitusta hyvin.

Asia liittyy myös kansainvälisiin kysymyksiin, kuten pohjoismaiseen suuntaukseen ja reunavaltiopolitiikkaan. Mattisoft jarrutteli alkuvuodesta ruotsalaisten intoa pohjoismaista tai itämerellistä puolustusyhteistyötä kohtaan todeten, että maiden turvallisuusviranomaiset tekevät sitä jo nyt.

Ruotsin armeijan viestitiedustelu FRA - joka toisin kuin jäyhemmän itänaapurinsa vastaava organisaatio esittelee itseään verkossakin - sai viime vuonna maailmanlistan viidentenä raksuttavan supertietokoneen. Sillä on kai tarkoitus tehdä jotain muuta kuin pelata Pacmania tai simuloida Gripenin mahalaskuominaisuuksia, ja siksi oli ryhdytty sorvaamaan sotanörttien työllistämislakia. Naapurin poikien uutta konetta kadehtiessaan Mattisoft keksi piruuttaan lähettää FRA:lle laskun Reiskan ja kumppaneiden taannoisesta työpanoksesta. Vuosikymmenten saatossa kasvaneiden korkojen säikähdyttäminä ruotsalaiset lupasivat auttaa naapuria verkkoliikenteen nuuskimisessa. Mutta he eivät ole saaneetkaan asennettua HP-farmiinsa kuin ROT13-purkajan ja pyysivät, josko Mattisoft järjestäisi heille jotakin kevyttä nuuskittavaa.