Viimeinkin suksille

Lauantai-ilta toi lunta sen verran, että pyhäaamu alkoi lumitöissä. Lämpömittari ulkona näyttää sellaisia lukemia kuin vuodenaikaan nähden sopii.

Siispä talvisissa merkeissä alkoi monen täkäläisen koulun kevätlukukausi ja monien nuorten varusmiespalvelus. Olen edelleen sitä mieltä, että vuoden lähes pimein aika heti joulun juhlakauden jälkeen on jokseenkin älytön ajankohta niinkin isolle elämänmuutokselle kuin sotaväkeen menemiselle. Mutta kokonaisuus, johon kuuluu muunmuassa oppilaitosten ikiaikainen lukukausirytmi, suosii nykykäytäntöä paremmin kuin entistä tai jotakin muuta vaihtoehtoa.

Omalta osalta tänään alkoi viimeinkin talven hiihtokausi, yli kuukauden viimetalvista myöhemmin. Töistä tultua lähdettiin käymään kaupassa ja samalla päätettiin katsastaa pururadan lumitilanne. Ohuesti sitä oli, mutta jyrättyä ja jäljistä päätellen myös hiihdettyä. Ei muuta kuin kotiin vaihtamaan vaatteet, hakemaan sukset ja kokeilemaan. Sukset tuli siklattua varastorasvasta ja pohjustettua jo viime kuun alkupuolella ja tähän saakka ovat odottaneet testilenkkiä. Latua ei ollut, mutta vapaa tyyli kulki mukavasti. Yllättävänkin kevyesti, kiitos keliin sopivan voitelun.