lauantaina, kesäkuuta 13, 2009


Children of the corn


Forssalaiset myivät torilla maissintaimia määräalennuksella. Täytyihän sitä yksi eightpack ostaa. Taannoista seponpäivää varomattomien piti investoida myös kahteen kurkuntaimeen.

Iltapäiväksi olisi ollut tarjolla yhdistystoimintaa parillakin suunnalla. Metsänsuunnalle menevät tulivat vastaan, kun ajelin veturitallille. Oven teko oli tallilla menossa.

Viikolla hain kotikirjastosta repullisen 1940-luvun loppupuolen historiaa. Viimeinkin luettavaksi tuli J. Vesikansan väitöskirjan kansanversio. Sen perusteella SYT teki paljon työtä pienimmän yhteisen jaettavan löytämiseksi. Mannerheimin ja Kekkosen kaltaisten politiikan suurhenkilöiden lintu vai kala -tyyppiset jälkikäteisarvioinnit ovat olleet muotia jo kauan. Minusta 1900-luvun jälkipuolen Suomen omalaatuisin ilmiö kätkeytyy kirjaimiin SKDL. Sitä, mistä ja millaisista oloista he tulivat, tutkittiin niin Suomen valtion ja sosialidemokraattien samoin kuin Neuvostoliiton, Iso-Britannian ja Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioiden taholta varsinkin 1950-luvulla. Mitä SKDL:laiset varsinaisesti tahtoivat ja mitä olivat valmiita tavoitteidensa eteen tekemään, on ainakin mentaalihistoriallisesti kiinnostava kysymys. K. Rentola on hakenut kysymykseen mitä mielenkiintoisimpia vastauksia kommunistisen liikkeen osalta, mutta mitä tulee kaaderien ulkopuolisiin kansanjoukkoihin, lienee edelleen selvittämättä.

Ei kommentteja: