Keväisen metsän tuoksu |
Vietin
viikonlopun luonnon helmassa, moottorien pauhussa ja kerosiinin -
ainakin kuvitteellisessa - katkussa. Pari päivää meni Lopen
Räyskälässä. Majoittuminen ja koulutuksen teoriaosuudet
tapahtuivat Suomen
urheiluilmailuopistolla, käytännön
harjoitukset sen sijaan viereisellä Viestirykmentin
harjoitusalueella. Kyseessä
ei ollut harrasteilmailu eikä sotaväen viestitoiminta, vaan
Vapaaehtoisen
pelastuspalvelun, VAPEPA:n, maastojohtajakoulutus.
Kurssilaisia
oli kolmetoista ympäri maan lounaista neljännestä. Tampereelta
alueelta oli autokunnallinen miehiä, mutta olin ainoa Vanajan-Hämeen
edustaja. Alueellamme
moni on vastaavan kurssin jo käynyt milloin minkäkin nimisenä.
Tarkoituksena
oli, että kurssilla saa valmiuksia
johtaa partion, ryhmän ja joukkueen suuruista yksikköä kadonneen
henkilön etsinnässä.
Joukkuejakoa
ei omalle kohdalle osuneissa tilanteissa ole käytetty, vaan on
suosittu matalia organisaatioita, jossa
ryhmät, ketjut, autokunnat, partiot, tai miten mikin on ristitty,
ovat kommunikoinet suoraan johtopaikan kanssa. Isoissa operaatioissa
joukkuejako olisi
ihan harkittavissa
oleva järjestelmä.
Kurssin
isoin anti oli omalla kohdallani sangen maanläheinen: johdettavaksi
saadulle joukolle kannattaa järjestää pikakoulutus käytettävästä
etsintämenetelmästä. On
myönnettävä, että en ole aiemmin ymmärtänyt asian tärkeyttä
ja siten joskus mielessäni harmitellut varsinaisen tehtävän
hankaluutta. Ja
vielä opettajaksi olen joskus itseäni kutsunut...
Lauantain
kurssiohjelma sai jo puolilta päivin äkkikäänteen, kun
lähipaikkakunnalla tuli eteen oikea etsintätilanne. Luonnollisesti
kurssi komennettiin mukaan. Soveltava vaihe tuli näin ollen
toteutetuksi ennen opetusvaihetta.
Etsinnästä
palattiin leirialueelle myöhään illalla. Oppimismielessä käytyä
keskustelu riitti pitkään, mutta saunaankin vielä ehdittiin. Ja
omalta kohdaltani heittämään talviturkki pieneen ja lämpöiseen
Vääriä-järveen.
Sunnuntaipäivä
sujui
pikamuokatun
kurssiohjelman
mukaisen käytännön harjoittelun merkeissä.
Lounaskeitto
tuli nautittua pitkästä, pitkästä
aikaa pakinkannesta. Yhteiskuva
ehdittiin ottaa juuri ennen kuin ukkoskuuro ehti päälle.
Hieno
kurssi. Kiitos toteuttajille ja mukana olijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti