Kevään rituaaleja |
Talvea
ei juuri ollut, mutta tietyt rituaalit aloittavat
kevään.
Perjantaina
Veturimuseolla
vierailivat vuoden ensimmäinen turistit, syntymäpäiviä juhliva
senioriryhmä naapurikaupungista. Museo avautuu varsinaisesti vasta
kesäkuussa, mutta harrastajaporukalla pyritään järjestämään
opastuksia tarvitsijoille mahdollisuuksien mukaan.
Lauantaina
vaihdoin autoon kesärenkaat. Ne olisi voinut vaihtaa jo viikolla,
mutta kaksi oli talven aikana tyhjentynyt. Syy kiilteli urien
välissä: ilmeisesti viime kesän ikkunaremontin yhteydessä pihaan
oli jäänyt nauloja, jotka olivat loppusyksyn aikana päätyneet
renkaisiin. Kaksi kesää ajettujen nokialaisten
pinta
on vielä hyvä, joten paikkauttaminen, 15 euroa kappaleelta, oli
kustannustehokas ratkaisu.
Samalla
tuli varattua ensi
talvea varten uudet
Hakkapeliitat
vanhan varaston keväthintaan.
Rengaspaineiden
tarkastuksen yhteydessä tein shoppailukierroksen kylän kaupoissa:
kirjakaupasta luentopaperia, polkupyöräliikkeestä
ilmakiväärinhauleja ja -tauluja ja marketista kurkkua, banaaneja,
maitoa ja jäätelöä. Haulit
tulivat
Saksasta
ja banaanit Perusta; muu oli avainlippuhenkistä.
Veturitallillakin
poikkesin, mutta
siellä oli hiljaista. Ennen saunaa käytiin kullan
kanssa hölkkäämässä
aurinkoisessa ja tuulisessa illassa.
Sunnuntaiaamupäivän
ohjelmassa oli suksien puhdistus, varastorasvaus ja pussittaminen.
Talven kilometrisaldoksi jäi helmikuun ensimmäisen viikon aikana
hiihdetyt 50 kilometriä, melkoinen pudotus edellistalven yli
1100:sta. Lunta ei yksinkertaisesi ollut, ja pohjoisen hangille ei
nyt ollut mahdollisuutta
lähteä. Viimeksi yhtä heikko hiihtotalvi minulla oli
neljännesvuosisata sitten. Aika lämmin ja vähäluminen sekin kai
oli, mutta ennenkaikkea armeijassa ei jostain syystä silloin juuri
suksia käytetty.
Toivottavasti
uusi hiihtokausi alkaisi ajoissa. Sitä silmälläpitäen muistutus
itselle tulevaan
syksyyn:
vanhoihin vapaan tyylin suksiin tuli varastorasvaksi Startin
violettia
- ei muuta kuin siklauksen jälkeen menoksi - ja uudempiin
perinteisen hiihtotavan sivakoihin hieman enemmän valmistelutöitä
vaativaa peruspohjavoidetta.
Iltapäivän
ohjelmaan kuului verkkaisen
pyhäpäivän henkeen sopivasti urheilutalon
kuntosalia, pataruoanvalmistusta
ja ateriointia. Salilla muuan kanssatreenaaja antoi vinkin vatsalihasliikkeiden tehostamisesta niskan takana pidettävän jumppakepin avulla. Yksinkertainen mutta yllättävän tehokas lisä, kun yläkropan painoa ei pääse hyödyntämään niin paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti