Huonon onnen siivouspäivä |
Aloiteltiin
perjantai-iltana joulusiivousta saunan ja pesuhuoneen kuurauksella.
Operaatio sujui, mutta sen jälkeen hanoista lakkasi tulemasta
lämmintä vettä. Lämminvesivaraajakomerosta kuului pahaenteinen
sihinä, ja kurkistus sinne tuotti jouluyllätyksen, jota kukaan
pientalon asukas ei kohdalleen toivo. Putkirikko, ensimmäinen
laatuaan tässä asuessamme.
Ei
muuta kuin vauhdilla lämminvesilinjan hana kiinni ja kuivaamaan
betonilattialle päässyttä vettä tekstiilien ja puhaltimen kanssa.
Varaajakomerossa on tietenkin lattiakaivo, mutta pienestä reiästä
paineella tullut vesi oli etsiytynyt muuallekin kuin sinne.
Reikä
löytyi lämminvesilinjan haaroituskappaleen päättävästä
hatusta. Ilta ja aamu oltiin ilman lämmintä vettä. Noin
lyhytaikainen mukavuuspuute ei ollut suuren suuri, mutta mieleen ehti
tulla monenlaisia jos-skenaarioita. Vaikkapa se, että tässäkin
talossa on aikanaan ollut muuripata. Sellaisesta olisi paljon iloa,
jos. Mutta kun ei, niin ei.
Lauantaina
lähdin käymään kylän putkiliikkeessä heti sen avautumisaikaan.
Uusi hattu löytyi hyllystä muutamalla eurolla. Kysyin
ammattilaisvinkkiä vanhan hatun irrotukseen, mutta ei siihen
kuulemma auta kuin tarpeeksi iso jakoavain ja pihdit ja paljon
voimaa.
Sellaisia
saa jäsenetuna lainaksi melkein putkiliikkeen naapurista, tuumin, ja
käväisin pitkästä aikaa veturitallilla. Tarjolla olleista
työkaluista riitti pienemmän pään kokoluokka. Kotimatkalla ostin
torilta joulukuusen, forssalaisen palsamipihdan. Torin ympäristö
tulvi koululaisia, jotka olivat matkalla kirkkoon päättämään
syyslukukauttaan.
Putkihatun
vaihdossa puolisoni väänsi jakoavainta ja minä pidin pihdeillä
putkea paikallaan. Jälleen pääsin hämmästymään, miten niin
pieneen pakettiin mahtuu niin paljon voimaa. Hattu lähti kiertymään
auki kevyen näköisesti. Uusi solahti kierteille helposti: sen
tiiviste ei enää edellytä putkiteippiä.
Siivouspäiväksi
saatiin kuin saatiinkin lämmintä vettä. Putkenkorjaus vei sen
verran aamun aikaa, että sadealue ehti yli ennen kuin pääsin
paukuttamaan mattoja pihalle.
Siivous
sujui hyvin siihen asti, kun pölynimuri lakkasi toimimasta. Onneksi
oltiin jo pitkällä iltapäivässä, ja vain kuisti jäi harjalla
lakaistavaksi. Kodinkoneiden kanssa on ollut viimeisen kuukauden
aikana huonoa onnea. Itsenäisyyspäivän alla meni vasta
kymmenvuotias jääkaappi - se tosin tuli kuntoon, kun
kodinkonekorjaaja kävi vaihtamassa termostaatin - ja nyt
kolmivuotias pölynimuri. Saa nähdä, onko laite korjattavissa vai
meneekö uuden hankkimiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti