Tutkinnonuudistusta |
Tiistaisen
työpäivän alkupuoli normaalisti omalla työmaalla, sitten
linja-autolla kotikylään ja junalla Turkuun.
Huominenkin
päivä menee Turussa, mutta onnistuin välttämään
hotelliyöpymisen. Junia kun kulkee kotiinpäin vielä myöhään ja
lähtee taas aamulla jo ennen puolta seitsemää. Nyt vie kotiinpäin
P 931, ja istumismukavuus on väljää pikajunatasoa.
Kohdalleni
sattuneen Turku-urakoinnin takana on Opetushallituksen hanke uudistaa
eräitä ICT-alan ammatillisia tutkintoja vastaamaan nykyistä
paremmin alan kehitystä ja työelämän tarpeita. Tarkoituksena on,
että vanhat, viime vuosituhannelta periytyvät - kuten nimistäkin
voi päätellä - tietokoneasentajan, tietoliikenneasentajan ja
elektroniikka-asentajan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
yhdistetään koko ICT-alan suorittavan työn ja
erikoisammattitutkinnon osalta "teknikkotasoisen" työn
tehtävät kattaviksi tieto- ja tietoliikennetekniikan ammatti- ja
erikoisammattitutkinnoiksi. Perustutkinnon tasolla vastaavan
tyyppinen uudistus tehtiin jo kolme vuotta sitten, mutta se oli
luonteeltaan hienovaraisempi, kun ainoastaan yhden vanhan tutkinnon,
sähköalan perustutkinnon tieto- ja tietoliikennetekniikan
osaamisalan/koulutusohjelman sisältö ja samalla nimi muutettiin tieto-
ja tietoliikennetekniikan perustutkinnoksi.
Luonnollisesti
nyt uudistettavien tutkintojen sisältöä on vuosien saatossa
uudistettu, vaikka nimet ovatkin säilyneet vanhakantaisina. Omalla
kotikentälläni (saankohan enää sanoa noin, kun toimistotyöt ovat
olleet leipätyö jo puoli vuosikymmentä), tietokoneasennuksessa,
edellinen melko kevyt päivitys tehtiin vuonna 2006. Silloin ei juuri
puhuttu pilvipalveluista, ja virtualisoinnin tai
mobiilikommunikaation käsitteet pitivät sisällään erilaisia -
volyymiltaan pienempiä - asioita kuin tänään.
ICT-alallakaan
isot linjat samoin kuin jotkut perusteknologiat muuttuvat hitaasti.
Silti suorittavan työn tutkintojen sisältöjä on toivotonta
yrittää yksilöidä teknologioiden tarkkuudella. Tämän päivän
tulevaisuus on huomenna kivikautta.
Tiedän,
että tutkinnonjärjestäjäkenttä ei ole uudistuksen takana
suinkaan varauksetta. Muutos pelottaa koulumaailmassakin. Lisäksi
toisen asteen ammatillisen koulutuksen, suomeksi ammattikoulujen,
taloudelliset realiteetit eivät tällä hetkellä kovin hyvin tue
laajoja uudistuksia. Ei sillä, että ICT-alan koulutus olisi enää
lähes vuosikymmeneen ollut juuri millään ammattikoululla vahvimpia
leipäpuun oksia, mutta käytännössä jokainen muutos vaatii
käytäntöön viejältään jonkinlaista resurssien panostamista.
Silti koulutuksen- ja tutkinnonjärjestäjän kannalta uskon
uudistushankkeessa kaikkine siitä aiheutuvine vaivoineen olevan
ainakin yhden valopilkun: mitä paremmin tutkinto vastaa käytännön
osaamistarpeita, sitä helpompi siihen on saada opiskelijoita.
Huomisessa
seminaarissa on tarkoitus kuulla tutkinnonjärjestäjien mielipiteitä
uudistuksen sisällöksi. Luvassa lienee mielenkiintoinen päivä.
2 kommenttia:
Atk-puolella muutenkin tuo tiettyjen palvelujen mikä menestyy mm pilvipalvelut ja tabletit ei voitu 2006 tietää vielä mitään.
Toisaalta hyvä, että tuo sähkötekniikan osa on otettu tuosta pois, sinänsä kun tuo sähkön osuus on aika pientä tuossa.
Tosin huomattu, että jo datanomikoulutuksenkaan sisällöstä ei työnantajat aina tiedä mitä se sisältää.
Morjens, Jussi!
Se on totta, että tämä ala jos mikä kehittyy nopeasti. Kun välineet ovat nykyään aika halpoja ja niitä ostetaan lyhyessäkin ajassa massoittain, syntyy uusia trendejä aika nopealla aikataululla.
Sähkötekniikka on ollut näissä tutkinnoissa se kompastuskivi, paitsi ehkä 80-luvulla ja aivan 90-luvun alussa, kun ala oli muutenkin lähempänä elektroniikkaa. Siihen aikaanhan Mikrobitissäkin opetettiin kolvaamaan.
Tosin nytkin tuli muutamilta firmoilta sellaista palautetta, että pitäisi alkaa kouluttaa "yleisasentajia", jotka pystyisivät hoitamaan esim. konttorin saneerauksessa kaikki sähkötöistä ja verkottamisesta kytkin-, palomuuri- ja palvelinasennuksiin.
Lähetä kommentti