Takaisin blogiin |
Edellinen
päivitys oli Lapista ja tämä matkalla pikajuna 270:n kyydissä sieltä kotiin. Ei reissu
koko talvea ole kestänyt, vaan loppui vähän etuajassa, ja kotiin
lähdettiin uudenvuodenpäivänä.
Kotipuoleen
talvi tuli jossain vaiheessa tammikuuta, näytti hetkisen lupaavalta,
mutta hiipui pois kauan ennen aikojaan. Viime viikolla lähdettiin
etsimään lunta uudelleen pohjoisesta, eikä taaskaan tarvinnut
pettyä. Hiukan myöhäinen hiihtoloma hiihdeltiin ja lepäiltiin
Äkäslompolossa Kuerkaltion rauhallista lomakylää tukikohtana
pitäen. Kilometrejä kertyi viikon mittaan reilut 200 ensin
lumituiskussa, sitten lämpöasteiden pehmentämällä ladulla, mutta
tiistaista eteenpäin oikein mainiossa kevättalvisessa kelissä.
Tuli
todettua, että monot pitäisi päivittää. Tämä oli niille vasta
kuudes talvi, jos edellinenkin, käytännössä hiihtämätön,
lasketaan mukaan. Ei tunnu ulkomainen merkki olevan niin kestävä
kuin Jalas aikanaan. Lähtöpäivänä kierreltiin kylän kaupoissa,
urheilu-sellaisissakin, mutta en vielä raaskinut hankkia uusia.
Varsinainen huomion kiinnittäjä oli Järvisen ilmeisesti tälle
kaudelle uutuutena tullut retrohenkinen suksimallisto. Oli
puusuksijäljitelmää ja varhaisnuoruudesta tuttua
Carbon-klassikkoa. Ulkonäkö oli herkullinen ja laatu varmaankin
kohdallaan, mutta hintalappu hurja.
Lounasaikaan
nautittu Rouhe-ravintolan lohipizza pitää nälän vielä
iltayhdeksältä. Aamiainen saadaan nauttia kotona.