lauantaina, heinäkuuta 26, 2008


Oranssi agentti vihreissä


Kasvukausi alkoi tänä kesänä myöhään, joten veturitallin raiteiston myrkkykylvö heinäkuun jälkimmäisten talkoiden ikiaikaisena päivänä saattaa vielä tuottaa toivotun vaikutuksen. Puoleen vuosikymmeneen ei menneiden sukupolvien perinnöksi jättämään pienimuotoiseen ympäristökatastrofialueeseen ole solujen kuolemaa ruiskutettu.

Vielä viime vuosikymmenen alussa saattoi rautateillämme nähdä yhdysvaltalaisperäisten kookkaiden Tr2-höyryveturien tendereistä modifioituja myrkytysvaunuja, jotka oli ratatyökoneiden tapaan maalattu keltaisiksi. Tämän aamupäivän pahantekovälineeksi kelpasi käsiruisku.

Toverit siivosivat verstaspilttuun. Sekajätesäiliö täyttyi, ongelmajätekeräystä odottamaan tuli isohko kuorma, ja vuonna 1901 rakennetussa veturisijassa mahtuu jälleen työskentelemään. Nuoret miehet pohdiskelivat moottoriresiinan ikuisuusongelmaa, laturia. Nuorekkaimman tuntemani isoisä-statuksellisen jälkeläinen siivosi taukotuvan puhtaammaksi kuin se tuskin koskaan tällä vuosituhannella on ollut.

Ei kommentteja: