torstaina, heinäkuuta 17, 2008


Kurssilla ja sen ohessa opittua


Päivölän kansanopiston, jossa olemme viime päiväsajat viettäneet, juuret eivät ulotu mihinkään uskonnolliseen tai (puolue)poliittiseen liikkeeseen, kuten monella edelleen toimivalla opistolla asianlaita on. Opistolla on nähtävissä vahva maanpuolustushenkisyys, mutta se liittyy perustamisajankohtaa myöhäisemmän historian tapahtumiin. Alunperin Hämeen kansanopiston nimellä toimineen oppilaitoksen perusti Helsingin yliopiston hämäläinen osakunta vuonna 1894 kotimaakuntansa sivistystason kehittämiseksi. Opiston yhteydessä toimi aikanaan myös maatalousoppilaitos, joka sittemmin siirtyi valtiolle ja lopulta lakkautettiin viime vuosikymmenellä maatalouden rakennemuutokseen liittyen.

Nykyään opiston toiminnan tukijalat ovat nuorille suunnatut matematiikka-, kieli- ja matkailukoulutukset. Lisäksi järjestetään erilaisia lyhytkursseja varsinkin kesäaikaan. Jo vuosikausia on toteutettu hyvin tuloksin konseptia, jossa matemaattisista aineista kiinnostuneet lukiolaiset voivat suorittaa puhtaasti tiedekorkeakouluopintoihin valmistavan matemaattispainotteisen ylioppilastutkinnon. Kesäaikana nuorta väkeä on vähemmän: yksi matkailualan opiskelijaryhmä ja jonkin verran Nokian tutkimusyksikössä kesätyöskenteleviä matematiikkalukiolaisia. Ainakin viimeksi mainitut ovat reippaita nuoria - he nimittäin taittavat päivittäistä työmatkaansa Toijalaan ja takaisin lihasvoimin.

Taas on jaettu villihevosenharjoja, torjuttu apinoita, puristeltu varpusenpyrstöjä. Ei sentään eläinten kiusaamisesta ole kyse, mutta taijissa eri tekniikoilla on melko runollisia nimiä. Toisin kuin useimmissa muissa vastaavan tyyppisissä lajeissa, tuossa käytetään alkukielisten sijasta käännettyjä, omankielisiä tekniikoiden nimityksiä. Se saattaa helpottaa asioiden oppimista.

Eräällä harjoitustauolla kurssitoveri esitti väittämän, että ulkoisilta ominaisuuksiltaan samankaltaiset ihmiset vetävät parisuhdemielessä toisinaan puoleensa.

Väitteen esittäjä analysoi molemmat paikalla olleet pariskunnat, ja luetteli molemmista kelpo määrän osapuolia yhdistäviä piirteitä. Omalla kohdallamme johtopäätös imartelee minua, mutta ei välttämättä puolisoani ;-) Meistä on aika vähän yhteiskuvia, mutta linkitetään arvioitavaksi pari melko tuoretta:
yksi (kuvasta kiitos Eskolle) ja
toinen (kuvasta kiitos Teekkarireserviläisille).

Syntyi ehdotus, että tässä olisi hyvä idea erilaisten treffipalveluiden vaihtoehdoksi. Kumppania etsivän henkilön kuvasta tehtäisiin kuvattavan eri piirteitä hyväksi käyttäen feminiinisiä tai maskuliinisia versioita sen mukaan, kumpaa sukupuolta olevaa ystävää hän etsii. Tällaisesta kuvasta nimittäin olisi apua sellaisten kumppaniehdokkaiden löytämiseen, joissa etsijä itse todennäköisesti herättäisi vastakaikua.

Ei kommentteja: