Vaihteeksi pihapäivä

Oli taas sen sortin sunnuntai, jonka aikana ei tullut poistuttua oman tontin rajojen ulkopuolelle. Paitsi sen verran, mitä oman ja yleisen viihtyisyyden kannalta tulee ajettua nurmikkoa kaupungin tontilta teiden puolelta. Viimekeväisen hopeapajujen ja kahden sembranmännyn kaatamisen jälkeen leikattavaa on hiukan aiempaa enemmän ja se on hyvä se.

Nurmen ajon jälkeen päiväohjelmassa oli yleistä siistimistä ensin ruohosaksilla sieltä täältä ja sitten teräsharjalla pääoven portailta. Sammal oli ehtinyt 50-60-lukujen taitteessa valetun betonin pystyseinämälle. Päärappusia kun emme juurikaan käytä, vaan kuljemme sivuovesta.

Pihamaan sammalsodassa ojensimme viholliselle käden edelliskesänä ja teimme laattakivistä reservaatin. Laattojen välissä saisi sammal vapaasti kasvaa. Kyllä se sielläkin viihtyy, mutta näyttää edellyttävän aktiivista paikallemuuttopolitiikkaa.

Omenapuu tulee komeaan kukkaan, joten vinkki valkohäntäisille ystäville: herkkupaloja on syyskesällä odotettavissa. Kaunotar kirjoitti muista pihan kevätkaunistuksista.